1kk lääkäri ja jälkitarkastus

Me ollaan tällä viikolla molemmat käyty lääkärissä. Tällä kertaa mukavemmissa merkeissä, koska flunssa on aikalailla voitettu! Neidillä oli 1kk lääkäri eilen, ja mulla jälkitarkastus tänään.

"6vk kontrolli. Virkeä, jäntevä vauva. Sydän + keuhkot + korvat OK.
Hienosti kasvanut. Kaulan poimut ärhäkät."

Noin oli lääkäri kirjannut neuvolakorttiin. Kaulanpoimut on tosiaan vähän väliä todella punaiset :/ Viime kuussa hoidin punoitusta kylvetyksellä ja sinkkivoiteella, ja punoitus lähtikin ihan parissa päivässä. Nyt se on tullut taas takaisin, mutta pahempana. Putsaan kyllä ahkerasti vauvan kaulan ja kasvot, mutta jostain kumman syystä multa jää jotenkin huomaamatta pienet pulauttelut tai valunut maito, joka onnistuu aiheuttamaan tuhoa ennen puhdistamista. Taas sinkkivoiteen ahkeraa käyttöä ja kylvetystä. Toivottavasti paranee taas pian!

Neidin painoa tai pituutta ei oltu merkitty neuvolakorttiin (!!), joten tarkaa painoa en muista.

58cm (56,2cm)/n. 4850g (4690g)/38cm ♥

1kk 16pv

Sitten se jälkitarkastus! Jännitti ihan hirveesti mennä sinne (kuten aina ennen gyneä). Luulisi, että raskauden ja synnytyksen jälkeen gynetutkimukset olisivat jo niin tuttua puuhaa, ettei sille jaksaisi vaivata edes ajatusta. Silti mulle iskiä kauhea stressi tuntia ennen, ja ravasin kämpässä edestakaisin ja kävin suihkussa. No, kuten joka kerta mulle käy, käynnin jälkeen huvitti, että eihän se nyt ollutkaan niin kamalaa :D

Mulle laitettiin nyt samlla käynnillä myös se aikaisemmin mainitsemani hormonikierukka, joka nyt siis kestää sen 5 vuotta. Sain myös todistuksen jälkitarkastuksesta, joka pitää lähettää Kelaan, jotta vanhempainraha jatkuu. Ajatella, että nyt se kaikki on ohi. Minun osaltani siis. Raskaus, useat neuvola- ja poliklinikkakäynnit, synnytys, palautuminen ja jälkitarkastus. Tässäkö se nyt oli? Lähes vuoden verran ravasin siellä, ja musta otettiin verinäytteitä, ja virtsakokeita, punnittiin, tarkkailtiin verenpainetta ja kyseltiin mun vointia. Juuri kun siihen tottui, se kaikki loppui. Nyt kysellään enään vain lapsesta, ja mä seison tyhmänä vieressä kun neuvolantäti tai lääkäri tekee mitä sattuu mun lapselle. Joskus terkkareita on kaksi hoitamassa ja ihmettelemässä mun lasta, ja mä seison siellä niiden takana enkä nää yhtään mitä ne tekee. Tekis mieli välillä huitoa siellä, että "hei mäki olen täällä!". Onhan olo tietysti helpottunut, kun ei tarvitse enään olla huolissaan omasta terveydentilasta.

huomioikaa silmäpussit :'D