All this time I was finding myself and I didn't know I was lost.


Ahh, ihanaa. Kerranki asiat alkaa järjestyä ja selkeentyä, pitkän odotuksen jälkeen. Nyt voi taas hyvästä syystä hymyillä elämälle, ja suunnitella tulevaisuutta. Olen niin pitkään elänyt vain tässä hetkessä, joka on auttanut pitämään pään kylmänä, että tuntuu vapauttavalta kerrankin haaveilla tulevasta. Vaikka syksy alkaakin tuhota luontoa, ja kylmät yöt jättävät jälkensä aamuauringon sulatettavaksi, sain vihdoin jalat tiukasti maahan. Nyt vaan täysillä kohti tulevaa, hymy huulilla ja ajatukset selkeenä. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anonyymien kommentointi estetty jatkuvan roskapostin takia.