Kevät, lämmin, hiirenkorvat!

Hejssan! Mä oon niin mahtavissa fiiliksissä tosta ilmasta. Oli pakko heti ekana herättyä pakata vauva vaunuihin ja lähteä ulos. Ekana huomasin, että puiden oksiin on ilmestynyt hiirenkorvat, ruoho on alkanut kasvaa ja ojan pohjaa kauniisti hirveä määrä valkovuokkoja <3 Joka vuos mun synttäreiden aikoihin on kevät alkanut ihan todenteolla, ja yöpakkasista ollaan päästy jo lähes kokonaan eroon, mutta kyllä tämä ilmiö jaksaa silti joka ikinen huhtikuu hymyilyttää.


Päällä mulla oli tänään legginsit, hame, valkoinen pitsipaita ja bleiseri... Tuli kuuma!! Toisaalta oli tuskallista työntää hikihatussa vaunuja ja tuntu kun jalat eivät jaksaisi kantaa enään yhtäkään metriä eteenpäin, mutta toisaalta se oli ihanaa pitkän palelukauden jälkeen päästä sanomaan: "hitto tääl on kuuma!".

Pikku neitikin on saanut nyt pääsiäisen kunniaksi aivan ihanan H&M:n omena-mekon päälleen. Toi on aivan ihana mekko, oon niin rakastunut tohon. Onneksi mekko on vielä vähän liian iso, niin voidaan käyttää sitä myös kesällä <3 Vielä en ole uskaltanut nostaa vauvaa ulkona pois vaunuista, mutta täytyneepä se tehdä vaikka sitten maanantaina ku mulla on synttärit.

Mä oon järkkäilly ja suunnitellu tässä viime päivät neidin nimiäisiä, jotka vietetään 26.4. Kakkukin mun pitäis leipoa sitten ens perjantaina valmiiksi jääkaappiin. Pidetään juhlat ihan meidän suvun kesken, nyyttikesti meiningillä. On nimittäis sen verran iso lähisuku, ettei mulla riitä varat kestitsemään niin montaa ihmistä. Kakkujakin tarvii kaks tai sitten yhden toooodella ison!  Mutsi tulee onneks jo perjantaina tänne mun luokse, niin en ole täysin yksin valmistelujen ja kattauksien kanssa.


Sitten ihan muuta höpötystä pikku-neidistä. Kylvetys, tuo pakollinen, MUKAMAS hellä ja herkkä äidin ja lapsen yhteinen hoivahetki. No ei meillä vaan, neiti aloittaa huudon saman tien kun ensimmäinen ruumiinosa koskettaa vettä, ja huuto jatkuu niin kauan kunnes hän on päässyt takas hoitopöydälle kuivattuna ja alan pukea vaatteita päälle. Taidan siis joutua unohtamaan kokonaan haaveet vauvauinnista... Ensin ajattelin, että ehkä mä vaan kylvetän neidin väärään aikaan, mut kyllä nyt täytyy todeta, ettei ajalla ole väliä: vesi on se inhokki. Voi raukkaa, valitettavasti kylvettämistä ei voi lopettaa vaikka kuinka sitä inhoaisi. :(

Torstaina neuvolassa neiti sai nyt sitten sen rota-rokotteen. Eilen sivuvaikutukset alkoivat jo hieman näkyä: ruoka ei maistunut ja maha oli vähän sekasin. Odotettavissa on kuulemma vielä pahempaa parin päivän sisällä. Niin, ja mullehan kerrottiin sivuvaikutukset vasta rokotteen annon jälkeen. En mä tiennyt, että on olemassa rokote tautia vastaan joka pitää kuitenkin rokotteen jälkeen sairastaa(?!)... Etenkin nyt tuli jotenki huono omatunto ku toinen niin kernaasti sen sokerilta maistuvan liuoksen söi ja raivostu vielä jopa kun se loppui, tietämättään että siitä seuraa vatsatauti :'( Vissii hormoonit mulla kyllä vaikuttaa siihen, että mä itken ja poden huonoa omatuntoa kaikesta mitä tuolle tehdään. Rokotteet, neulat, sairaalassa se antibioottikatetrin laitto, kylvetys... Vaatii kyllä aikas kovaa luonnetta tämä äitiys, jollei ole valmis kokemaan vähän väliä "vuoden paskin mutsi"-fiilistä.

Paino 5120g Pituus 58,5cm Pipo 38,5cm


Nyt mä kyllä keitän kahvin, luen Meidän perhe-lehden loppuun ja fiilistelen ikkunasta tota ilmaa. Pakko kyllä vielä kerran tänään lähteä ulos! Me toivotetaan teille oikein hauskaa ja ihanaa pääsiäistä! Syökää paljon suklaata <3

1 kommentti:

  1. Tuo kylvetys oli meilläkin aluksi yhtä tuskaa ja huutoa vauvalle, mutta kun kylvetyskertoja lisättiin (kylpyyn väh. joka toinen päivä), pienokainen tottui veteen parissa viikossa ja alkoi pitää siitä. Ikää hänellä oli tuolloin alle 3 kk. :) Nykyisin kylpyhetki on päivän kohokohta, ja sinne mennäänkin päivittäin. Tsemppiä vauva-arkeen!

    VastaaPoista

Anonyymien kommentointi estetty jatkuvan roskapostin takia.