I won't put my hands up and surrender

Huh ! Nyt on työhaastattelu hoidettu pois alta. Vihdoin. En muista milloin viimeksi olisin jännittänyt niin paljon, kuin jännitin tänään. Tuntui että olisi peruna suussa enkä osaa puhua. Mietin vain mielessäni koko ajan "kuka mä olen, mitä mä osaan, miksi mä olen täällä". Onneksi säästyin kamalimmalta kysymykseltä, eli "miksi meidän pitäisi valita juuri sinut ?". En osaisi vastata tuohon kysymykseen kuullostamatta omahyväiseltä. Mitä tuohon voisi vastata ? En ainakaan voisi kertoa olevani paras, enkä myöskään sanoa että kukaan muu ei pystyisi tähän hommaan. En todellakaan tiedä, miksi heidän pitäisi valita juuri minut.


No mutta, illalla kirjoittelen sitten lisää :)

2 kommenttia:

Anonyymien kommentointi estetty jatkuvan roskapostin takia.