Luonnollisesti poissa

Kirjoittaminen on vähän jäänyt multa. En enää luota melkein kenenkään ihmiseen, joten olen joutunut punnitsemaan asioita pitkään. Mistä tiedän kuka on oikea ystävä ja kuka vain esittää ? Tuntuu siltä, että kirjoitan blogiini liian henk. koht. asioita. Kuuluko kaikken tosiaan tietää niin paljon elämästäni ja tuntemuksistani mistä olen blogissani kirjoittanut ?

Kevät/kesä on ollut todella raastavaa aikaa. Perheeni muutti Ahvenanmaalle, enkä millään haluaisi muuttaa sinne heidän kanssaan asumaan. Menin tyhmänä rakastumaan poikaan, joka tekee mulle vain pelkkää paskaa. En tietenkään väitä, että olisin hänen kanssaan siksi, että saisin asua stadissa, vaan koska rakastan häntä. Myönnän, että olen itsekkin tehnyt virheitä. Mutta pitääkö jokainen toisen virhe kostaa ? Mielestäni ei.

Jotenkin tuntuu että tämä kaikki aikuistuminen, itsenäisyys yms. tuli liian nopeasti. Olen elänyt miten sattuu, ajattelematta tulevaisuutta, ja nyt kun kaikki iskee vasten kasvoja, tajuan mitä olen missannut elämässäni. Minä, jääräpää en kuunnellut muiden neuvoja, vaan ajattelin vain mielessäni, että "kyllä mä pärjään". Olen tajunnut, että en pärjää. On paljon asioita, joita mun täytyy vielä opetella. Kukaan ei vain ole enään vastuussa musta, paitsi minä itse. Yritän tehdä päätökset sydämen mukaan, mutta ehkä sydämeni on tyhmä, ja ohjaa mut väärään suntaan. Mistä sitä tietää ?