Hoi, I'm still alive !

Ette te musta vielä päässeet eroon, ei vain ole ollut aikaa kirjoittaa tänne vähän aikaan. 

Yritin keksiä itselleni viikonlopuksi jotain järkevää tekemistä. En keksinyt sellaista. Toisaalta, mikä lasketaan järkeväksi ? Naapurin naisen auttaminen kauppareissussa ? Hope so ! Koska tein niin, menin Alkoon ja kauppaan hänen kanssaan ja kannoin ostokset hänen keittiöön asti. Perjantai oli mahtava päivä, mahtava vain iltapäivän jälkeen, mutta kuitenkin. Vanhan ystävän tapaaminen ensimmäisen kerran yli vuoteen on aivan mahtavaa ! Etenkin kun huomaa, ettei hän ole muuttunut, vaan on edelleen se hauska ja rento kaveri, kenen seurassa voi olla oma itsensä. Täytyy silti myöntää, että jännitin aluksi aivan sikana, mutta onneksi sain rauhoteltua itseni. Tapaamisestamme tuli paljon mukavampi tapahtuma :) Ainakin omasta mielestäni.

Tuleva työhaastattelu jännittää nyt jo. Haluan sen työn ! Tai siis en vain halua, siis mä SAAN sen työn. Ei ole vaihtoehtoa "ei". Ei mun elämässä, etenkään silloin kun olen vihdoin tekemässä jotain tekemisen arvoista, jotain mitä yhteiskunta odottaa mun tekevän. Nyt en voi epäonnistua, en enää tässä vaiheessa. Olen tehnyt kaikkeni sen eteen, että olen hakijoista paras (tai ainakin yksi parhaimmista). Nyt vain odottamaan että pääsen kuulemaan tuomioni ! Iiik... :s

Lopuksi kuvia viime vuodelta: