Voiko enää tylsempää olla ? Eilisen istunu himassa, ja kattonu koneelta leffoja jotka oon nähnyt jo vaikka kuinka monta kertaa. Tänään sama homma. Väsyttää, ja kaikki voimat on menny, mut silti tekis koko ajan mieli lähteä jonnekkin ja keksiä tekemistä. Ainakin voisin haluta seuraa.
Oon pitkään miettinyt mitä haluan elämältäni. Tällä hetkellä haluan eniten oman asunnon, opiskelupaikan mieleiseltä alalta, säännöllisen unirytmin ja nauttia elämästä. Olen kohta täysi-ikäinen, ja sen jälkeen vastuussa itsestäni. Jotenkin mua pelottaa vastuun määrä, mikä mua odottaa, mutta tavallaan taas koen sen helpotuksena. Tuleeko mun elämästä sitten sitä, mitä olen aina halunnut sen olevan ? Periaatteessa mua ei viehätä mikään aikuisen elämässä, mutta tavallaan kaikki siinä kiehtoo mua. Haluan ainakin kokeilla sitä.
Pääsemme taas todistamaan miten masentavalta voi tuntua päivä, jolloin kaiken pitäisi olla ihanaa niin kuin elokuvissa. En usko että kukaan piilottaa välitunnin aikana laukkuuni sydämen muotoista rakkauskirjettä. Niin kävi viimeksi kun olin ala-asteella, ja sekin oli ällöttävältä pojalta, kenestä kukaan ei pitänyt. En edes minä, epätoivoisena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Anonyymien kommentointi estetty jatkuvan roskapostin takia.