Muutoksia

Jeij, sain vihdoin uusittua blogini ulkoasua, jota olen jo pitkään suunnitellut tekeväni. Uusi banneri, ja muutenkin uusi ilme, viehättää ainakin omaa silmääni, ja mukavempi lukea, kun ei aina ole saman näköinen sivusto :) Samalla vaihdoin myös blogini nimen, sillä aikaisempi oli mielestäni vähän... no, omituinen.

Olen jo pitkään miettinyt, millaisia postauksia tekisin, ja etenkin sitä, minkälaisen blogistani haluan. Ainakin itse pidän lifestyle-, sisustus-, ja muotiblogeista. Luen toki muutaman ystäväni blogia, jotka eivät ole tyyliltään sellaisia, joihin itse kiinnittäisin huomiota 100 muun blogin joukosta. Kuten ei omanikaan. En kuitenkaan kirjoita blogiani sen takia, että saisin todella monta lukijaa, enkä myöskään rahan takia, vaan ainoastaan itseni takia. Haluaisin toki, että lukijoina olisi enemmän muitakin kuin kavereitani. Tuntuu välillä siltä, että postaukseni ovat niin tylsiä, ettei niitä kukaan jaksa lukea. Tiedän, että blogit, joissa on paljon itseotettuja valokuvia, ovat yleensä lukijoiden mielestä kiinnostavampia, mutta mä olen niin huono valokuvaamaan, ettei se varmasti herättäisi muuta kuin inhoa lukijoiden silmissä. Olen kameroiden kanssa oikea amatööri ! Kaikki ottamani kuvat näyttävät sellaisilta vanhoilta, perhealbumi kuvilta, jotka on otettu sellaisella ikivanhalla kengän kokoisella kameralla, johon on vielä erikseen ostettava salamavalo. Siinä on siis syy, miksi blogissani ei ole kovinkaan paljon itseotettuja kuvia, pahoittelen. Yritän toki koko ajan kovasti opetella valokuvaamaan hieman parempia kuvia.

Kuvat: weheartit.com

Sairaslomalla edelleen. Tänään on ollut aivan tajuton päänsärky, johon ei ole tehonnut särkylääkkeet, kahvi eikä tupakka. Paha olo on vaivannut muutaman tunnin, joten ruokakaan ei ole oikein maistunut. Vaikka, etenkin nyt, se säännöllinen ruokailu olisi todella tärkeä. Ainakin on toi tupakointi vähentynyt huomattavasti, eikä itseasiassa ole edes tehnyt hirveästi mieli polttaa. Todella rentouttavaa, kun ei vähän väliä tarvitse juosta pihalla tuhoamassa keuhkoja. Voin aivan rauhassa katsoa vaikka kaksikin elokuvaa, ilman että pitäisi laittaa välillä pause ! Olen todella ylpeä itsestäni. :)

Himot ja toiveet

hirvee makeanhimo iski tänään koulussa, kun söin yhden karkin. Ei olisi vissiin pitänyt edes maistaa sitä yhtä, koska olen tänään niin laiskalla tuulella, etten jaksa kävellä keskustaan kauppaan, vaikka pitäisi ostaa kaikenlaista ja lataa dösäkortti. Ei pysty, ei kykene.

and so on...

I can see a better day

Hohhoijaa, tänään olen sitten päässyt koulunkäynnin makuun ainakin jonkin verran. Vähän on totuttelemisen varaa, mutta eiköhän tämä tästä. Hauskintahan tässä on se, ettei mulla edes ole bussirahaa käydä siellä koulussa enään tästä päivästä eteenpäin, joten en tiedä mitä mun nyt sitten pitäisi tehdä. Tällästä tää on kun en saanut 4. päivä opintotukea... Vaikka kyllähän nyt perjaatteessa olis aika jees vaan käydä sitä koulua, eikä lusmuilla joka päivä himassa. Olen tehnyt sitä jo aivan tarpeeksi viime aikoina. Se on jostain kumman syystä vaan niin hemmetin kivaa.

Maanantaina oli "särkyneen sydämen korjaus"-päivä. Menin siskoni, Siljan luokse Porvooseen klo 5.40 lähtevällä bussilla !! Valvoin koko yön, koska varmuus matkasta selvisi vasta klo 2 aikaan yöllä. Ja ajattelin, miten tuskallista olisi edes yrittää herätä vain parin tunnin unien jälkeen, kun juna-asemalle piti lähteä kävelemään klo 4.30. Bussi matka meni yllättävän nopeasti. Ja ette muuten usko miten makeelta Stadi näyttää kun siellä ei ole yhtään liikennettä (liikennevalotkaan eivät ole käytössä), ei yhtään ihmisiä ja ilmassa on pieni pakkanen. Yritin ottaa kuvia, mutta sormet olivat niin jäässä, etten saanut kameraa pysymään tarpeeksi vakaana, joten kaikki ottamani kuvat heilahti ja oli epäselviä. :(

Perillä Porvoossa olin n. klo 6.35. Nälkä ja väsymys oli aivan tajuton ! Mutta ajattelin, etten viitsisi heti saavuttuani mennä nukkumaan. Olisi ollut mielestäni hieman epäkohteliasta. Etenkin kun näen siskoani melko harvoin (hän kun ei täällä porukoilla oikein viihdy). Aamupäivä meni oikeastaan aika leppoisasti jutellen, kuunnellen musiikkia ja juoden kahvia. Paljon. Ja minä tyhmä unohdin kofeiinipillerit toiseen käsilaukkuun, joten oli pakko kitata kahvia. Tilattiin päivällä meille pizzat (saatiin ilmainen kotiinkuljetus + ilmainen 2 litran limu !!), jotka olivat oikein herkullisia. 

Jostain kumman syystä Siljan keittiössä oli TODELLA kylmä :o Varmaan joku 15 astetta ainoastaan ! No, laitettiin uuni 300 asteeseen ja avattiin luukku ja lämmiteltiin sitten sen avulla. Tuntu kyllä vähän typerältä kun sisätiloissa pitää lämmitellä uunin ääressä kuin jossain teltassa nuotion äärellä...

Nukahdimme syömisen jälkeen muutamaksi hassuksi tunniksi, kunnes heräsimme puhelimen soimiseen. Lähdimme sitten viettämään aikaa Siljan kavereiden luokse naapuri asuntoihin. Mutta sitten tapahtui myös jotain erikoista, nimittäin Hän soitti mulle joskus klo 3 yöllä, ja kyseli missä olen ja pyys mua Joitsulle. Kerroin olevani Porvoossa, ja kuultuaan sen, Hän tuli kaverinsa kanssa myös Siljalle. Lähettii siitä sitte aamulla klo 6 aikaan ajamaan Espooseen, ja päädyimme kaikki kolme Hänelle yöksi. Mutta reissu oli kiva, enkä kadu että tein sen ! Oli oikein mukavaa viettää pitkästä aikaa Siljan kanssa aikaa, ja höpöttää kaiken maailman juttuja :)

Mutta nyt mä olen vieläki väsynyt, koska eilen aamulla klo 6 totesin valvoneeni melkein kolme vuorokautta, joten univelkaa löytyy. Palaillaan taas joku päivä ! 

Once upon a time a very bad day

Eilen oli huono päivä. Tänään on huono päivä.

Koska on hyvä päivä ?

A friend 

- will calm u down, when u're angry,

but a best friend

will skip beside u with a baseball bat singing,

"Someones gonna get it"

Vihaan, en vihaa, vihaan, en vihaa... En haluis olla näin vihainen. Tänään piti olla hyvä päivä. Kaiken piti olla tänään hyvin. Mun piti eilen olla huonolla tuulella, ja vihainen, ja itkeä, ja huutaa, ja muutenkin olla täys paska (eli siis viettää huonoa päivää), mutta ei sen nyt hitto pitänyt seuraa mua tähänkin päivään -,-' Mutta, jos voisimme valita onko meillä tänään hyvä vai huono päivä, emme koskaan saisi tietää millainen on huono päivä. Tai, en minä ainakaan. Olen niin mukavuuden haluinen ihminen. Ja hyväntuulinen.

I don't exactly hate you,

but if you were on fire and

I had water, I'd drink it

Rakkaudella Minna

Ikävä sua. Tänään on paska päivä. Tuntuu kuin koko maailma olisi tänään pysähtynyt. Mikään ei tunnu miltään. Ruoka ei maistu, ja kahvi on liian kuumaa. Haluaisin vain vielä kerran meidän hetkemme takaisin. Etenkin tänään, voisin palata menneisyyteen.

You tell me this is for the best.

So tell me why am I in tears ?

A world so far away, and now I just need you here.

I never thought that it'd be easy

'cause we both so distant now

And the wall are closing in on us 

And we're wondering how

Tiedän, että sulla on nyt hyvä olla. Vihaat näitä kyyneliä, jotka valuvat poskelleni. En vain voi sille mitään, että minulla on ikävä. Tiedän, että olet lähelläni. Lupaan yrittää piristyä. Rauhoittua, koota itseni. Antaa asioiden kulke omalla voimalla. En linnottaudu kotiini. Menen ulos. Kävin haudallakin. En siis ole aivan erakko. Vielä.

I just can't sleep tonight

Knowing the things ain't right

But I know there's sunshine behind that rain

I know there's good times behind that pain

I close my eyes and I can see a brighter day 

I close my eyes and pray

kuvat: weheartit.com

Ps. Mulla on sun paita päällä. Se tuoksuu hyvälle.

Ulkonäköpaineita ja 2 vasenta jalkaa

Jenkkakahvat, läskit reidet, iso peppu, liian pienet tissit, kaljamaha, kaksoisleuka, selluliittiä, hörökorvat, isonenä, finnejä ! "Argh, miksi en ole täydellinen ?! Mikä mussa on vikana ?!" Voi voi, kaikilla meillä on huonot puolemme. Tai no, me itse olemme tehneet niistä huonoja puolia. Olen huomannut selaillessani useampia eri blogeja, että suurimmalla osalla 15-19-vuotiaista bloggaajista on todella huono itsetunto. He urheilevat kuin hullut, näännyttävät itsensä syömättömyydellään ja julkaisevat blogeissaan kuvia älyttömän laihoista julkkiksista väittäen heillä olevan "täydellinen vartalo". Olen erittäin huolissani tästä tilanteesta. Mua myös suututtaa tämä kamala "kauneusihanne", jonka media on luonut. Murrosiässä, tytöt ovat erittäin herkkiä kritiikille, koska kehomme muuttuu niin hirveetä vauhtia, ettei meidän henkinentaso pysy mukana. Suurin osa valittaa pyöreistä muodoistaan: leveästä lantiosta, pyöreästä pepusta ja paksummista reisistä, luullen että heistä on tullut lihavia. Ei, ei ole. Mutta koska henkisesti emme kasva samaa vauhtia kuin fyysisesti, aivomme muistavat miellyttävänä sen vartalon, joka meillä oli monta vuotta, kunnes sitten yhtäkkiä, ehkä jopa alle vuodessa, meidän vartalomme oli täysin erilainen. Ja kuvat, joita moni julkaisee, ja pitää julkkisten sairaanloista laihuutta kauniina kehonkuvana... Hmm, niissä naisilla ei ole minkäänlaisia muotoja. Kutsun heidän vartaloitaan "pikkupojan vartaloiksi". Nuoret, teinit ihailevat sitä. Vanhemmat naiset eivät, koska he ovat oppineet eron pikkutytön ja naisen välillä. Tiedän, että murrosikä on erittäin vaikea ikä. Emme ole enään pikkutyttöjä, mutta emme ihan vielä ole myöskään naisia. Millaisia meidän sitten kuuluisi olla ? HELPPO VASTAUS: sellaisia, millaisia me olemme. Miehet rakastavat muodokkaita naisia. Ne miehet jotka väittävät heitä lihaviksi, ovat mieleltään vielä aivan liian lapsia kehittyneelle nuorelle tytölle. Heidän arvostelut voi jättää täysin omaan arvoonsa.

Jokainen varmasti tietää kauneusikoni Marilyn Monroen ?

Katsokaapa hänen vartaloaan. Onko hän langanlaiha ? Ei. Onko hänellä leveä lantio ? On. Paksut reidet ? Kyllä. Mutta silti erittäin kaunis, ihailtu nainen. Marilyn eli yli 50 vuotta sitten, mutta edelleen voimme lukea hänestä vähän väliä eri naistenlehdistä. Ei siitä edes ole kauan, kun luin viimeksi Demistä Marilynista. Sen tiedän, että jos hän eläisi nyt, hän ei todellakaan olisi kauneusikoni. Median mielestä hän olisi lihava. Vaikka hänen kuolemastaan on kauan, emmekä ole eläneet siihen aikaan, kun hän oli suuri maailmanluokan tähti, hän on vaikuttanut meihin. Mullakin oli joskus todella huono itsetunto, vihasin peilikuvaani. Kunnes löysin jotain mitä, Marilyn (minunkin kauneusikoni) on sanonut aikoinaan: "En pidä siitä, että muut kritisoivat ulkonäköäni. Miksi sitten tekisin niin itse?" Siinä teille mietittävää vähäksi aikaa. Toivon todella, että te, keillä on väärä kehonkuva mielessänne, oppikaa pitämään vartalostanne ! Se on hyvä juuri tuollaisena :)

Kirjoitin sormella selkääsi lauseen ja toivoin että sen korvaani kuiskaat

Hrr, it's cold in here ! -4 astetta ja lunta riittää. Hengaillut 4 päivää himassa, nukkunu päivät ja valvonu yöt. Ai että tätä kipeenä olemisen ihanuutta :) Kannattaa kokeilla. TODELLA virkistävää. Saat nukkua paljon ja napsia kaiken maailman pillereitä ! No ei vaa, tää on aivan kamalaa. Ja te ketkä, ette ole kipeenä, niin tsemii teille. 

Hän ei ole vastannut mulle kahteen päivään puhelimeen. Vau. Taidamme todella olla riidoissa tällä kertaa. Haluaisin oikeastaan vain pyytää anteeksi, mutta Hän haluaa pitää mykkäkoulua. Mä todella luulin, että intissä pojista kasvaa miehiä. Mä taisin olla väärässä. Ei siis millään pahalla. On niitä poikkeus tapauksia varmasti olemassa, mutta tällä suunnalla näyttää olevan aika hiljaista poikkeuksien suhteen... Ja hauskinta tässä on se, että Hän käski MUN kasvaa. Haahaa ! Mä en sentään pidä mykkäkoulua ja leiki viatonta kuin joku 5-vuotias, joka leikin keskellä pudotti maljakon. Mä olen ottamassa vastuuta, Hän ei. Joo, mä lupaan vielä kasvaa. Mutta niinhän me kaikki teemme, koko elämämme. Aina voi oppia jotain uutta. Hän on itse sanonut, että aikuisena olo on perseestä. Silti hän yrittää kannustaa mua kasvamaan ? Mä olen mielelläni teini vielä hetken, jos sopii :)

No, uusi vuosi, uudet kujeet. Tässähän ehtii keksiä vaikka mitä jännää tällekkin vuodelle. Eihän sitä koskaan tiedä milloin uusi mies kävelee vastaan ! Se saattaa jopa kävellä jo huomenna. Vaikka kyttiksellä tai lääkärissä. Who knows ;) Mutta tällä kertaa mä etsin sitä miestä kaikessa rauhassa. Tai no itseasiassa, en etsi ollenkaan. Kyllä sit ku joku mukava kävelee vastaan, niin jos se siitä on kehittyäkseen suhteeksi, niin se kehittyy. Tuntuu ettei nykyään kukaan jätkä halua seurustella. Joku ihmeen sinkku-villitys menossa. Tai sit se on tää ikä. 

I knew that that was the last time together

Kerta toisensa jälkeen satutan itseni. Uudelleen ja uudelleen. Enkö jo voisi vihdoin oppia tunnistamaan kullan ja tuhkan toisistaan ? Olen valvonut taas koko yön. Tuntuu kuin nukkuminen olisi pakotie tästä kaikesta. Mutta ensin täytyy kohdata totuus, ennen kuin juoksen karkuun. Kuitenkin kun herään, asia on edelleen siinä nenäni edessä. Jotenkin vain sen totuuden myöntäminen on vaikeinta mitä voin tehdä. Haluaisin vain uskoa, että tämä kaikki on pahaa unta, ja että heräisin pian.

Auttaisikohan tähän burana ja laastari ? Toisikohan ne mut takas todellisuuteen ? Yleensä mä haluun tälläses tilantees olla yksin, mut nyt yksinolo tuntuu viimeiseltä asialta mitä tällä hetkellä haluaisin tehdä. Tunti suihkun lattialla, kyyneleet silmissä ajattelin eri vaihtoehtoja ratkaista tämän kaiken. Etsin syytä tälle kaikelle. Oon tehnyt virheitä, mutta niin on Hänkin. Vaikka mua onkin helppo syyttää kaikesta, kuten Hän tekeekin melkein aina, niin nyt en ole ainoa joka tämän on aiheuttanut. Koko ajan päässäni pyörii kysymykset: mitä tein väärin ? Voinko jotenkin peruuttaa tekoni ?

Luulin itkeneeni jo kaiken ulos, mutta niin Hän vain sai niitä lisää aikaiseksi. Luulin olevani vahvempi kuin olen. Luulin, ettei enään mikään Hänen sanomansa saa minua hajalle. Luulin, että kaikki on hyvin. Mutta teen virheitä, koska elän. Ihminen joka ei tee virheitä, ei tee mitään. Olen oppinut jokaisesta virheestäni, Hän ei. Sama toistui uudelleen. Aivan kuin historia toistaisi itseään. Itsekkyys - se on sairaus. Ja aivan kamala sellainen. En voi sietää sellaista. Vaikka olenkin ulospäin vahva, olen sisältä herkkä ja haavoittuvainen. En vain näytä sitä kaikille, Hänelle olen näyttänyt.

En uskonut enään antavani kaikkeani näin pian, mutta niin vain pääsi käymään. Tein virheen. Taas. Mutta kuka kertoisi mikä on oikein, ennen kuin jotain sattuu ? Moraali - rikkaiden luksusta. Teen sen minkä koen parhaaksi, en sen mukaan, minkä muut kokee parhaaksi. Silti en ole itsekäs - mietin aina miltä itsestäni tuntuisi, jos mulle tehtäisiin samoin. Hän ei mieti, tekee vain mitä haluaa. Hakuin Hänet tänään puhelimessa lyttyyn ja haistatin paskat. En ole koskaan tehnyt Hänelle niin. En edes viimeksi kun riitelimme. Olikohan tämä nyt sitten viimeinen tikki ? Jään ikisinkuksi ja kuolen 72:n kissani kanssa. Olen todella alkanut pelkäämään rakkautta. Se vain satuttaa. Ja sen jättämät arvet ovat kipeitä ja rumia.

Sometimes I wake up by the door
Now that u've gone, must be waiting for u
Even now when it's already over
I can't help myself from looking for u

There's a side to u that I never knew
All the things u'd say, they were never true
And the games u'd play, u would always win

Sovinisti, narsisti - mitä ne on ?

Mä oon tänään kyllä ihmetellyt kaiken maailman sanoja, ja niiden tarkoitusta. Olen myös perehtynyt enemmän Aspergerin oireyhtymään. Minulle tuli myös yllätyksenä, että Narsismi on persoonallisuushäiriö. En ole koskaan tavannut narsmismia sairastavaa henkilöä, joten en ole koskaan sen enemmän kiinnittänyt huomiotani siihen sanaan.

Nyt on tullut sitten luettua Cosmo ajatuksella läpi. Tykkäsin etenkin tosta horoskooppi-ekstrasta ! Vaikka eipä siinä mitään kummosempaa sinänsä ollut. Ei ainakaan sen mukaan mitään huikeaa kohokohtaa ole tänä vuonna tulossa, mutta kukapa noita täysin uskoo :) Mukava lueskella välillä, että mitä niissä sanotaan/lupaillaan.

Tänään oon vaan hengaillut, ja katsellut Nikon kanssa elokuvia. Sillä oli niin kauhea krapula tänään eilisistä TJ 0 juhlista, että ei jaksanut oikein mitään muuta tehdä kuin makoilla sängyllä :3 Olivia tulee ihan kohta meille (vaik onki kello jo noin paljo). Sit varmaa kehitetää jtn aivokuollutta tekemistä. Naapuri vois taas vaikka kutsua luokseen parille... hehe :) Muuten olisin varmaan jääny Nikolle yöks, mut sen frendi soitti sen saunomaan, nii ei auttanu muu ku pukee vaatetta päälle ja lähtee himaan. Vaik olishan se ollut kiva jäädä sen vieree nukkumaa..

Mut nyt tosiaan odottelen Ollee, laitoin meille jonkun hömppäleffan latautuu. Olishan mulla koneella viel paljon leffoi mitä vois kattoo. Mut jooo, adiòs !

Ennakkoluuloja

Mä oon nyt niin mitta täynnä sitä, miten oon muka kermaperse, porvari, saan muka kaiken mitä haluan, ja syön pelkkää ravintolaruokaa ! Tiedän, että monella on sellainen käsitys Kauniaisista, että täällä asuu vain rikkaita ihmisiä. Se ei ole totta. Meidän naapuri talossa asuu Somaliperhe. Ei meidän naapureilla ole upouusia bemareita, ym hienouksia. Eivät he kulje Louis Vuitton:in käsilaukkujen kanssa kaupungilla. He ovat täysin normaaleja ihmisiä. Jos he tulisivat esim. Sellossa vastaan, niin en tunnistaisi heti että "Ahaa, toi asuu Granissa !". Kuulen usein hieman negatiivisen sävyn toisen ihmisen äänessä, kerrottuani, että asun Kauniaisissa. En pidä siitä. Nykyään itseasiassa inhoan kertoa missä asun. Sanon usein vain että Espoossa, Viherlaakson lähellä.

Muutama päivä sitten Kuvake.net:issa joku vuonna 1995 syntynyt poika Lohjalta, tuli haukkumaan mua ja tuomitsemaan mut, pelkästään asuinpaikkani perusteella. Hänen käsityksensä granilaisista on täysin väärä. Tiedä sitten, mistä hän on moisen kuvan saanut mieleensä, mutta katkeralta ja kateelliselta hänen kommenttinsa vaikuttivat. Hän todella luulee, että me granilaiset syömme joka päivä ravintolassa, saamme kaiken mitä ikinä haluamme, olemme "kukkahattu-tätejä", jotka ovat itseänsä täynnä ja pidämme muita ns. alempi arvoisina. Huolestuin todella siitä, että jossain päin Suomea meistä todella ollaan tota mieltä :(

Mutta tässä muutama fakta tästä mun "porvari" elämästä:

1. Mä en saa todellakaan kaikkea mitä haluan, heti kun haluan. Mun täytyy tehdä kotitöitä haluamani eteen. Liikoja on turha pyytää. Mutta muutaman kympin saatan saada, jos esimerkiksi siivoan alakerran.

2. Mä en asu missään kartanossa. Meillä on rivitalo-asunto Kauniaisten ja Espoon rajalla. Meillä on 5h, k, s. Alle 100 neliöö kuitenkin.

3. Joo, meillä on 3 moottoripyörää ja 3 autoa. Mutta niiden eteen on tehty töitä, eikä nekään ole uusia vaan käytettyjä.

4. Mä en ole itseäni täynnä, enkä pidä muita alempi arvoisena. Suurin osa ystävistäni asuvat vähätuloisissa perheissä, enkä silti pidä heitä yhtään sen "huonompina" ihmisinä, kuin itse olen.

5. Suurin osa espoolaisista kavereistani saa paljon enemmän viikko/kuukausi rahaa kuin minä. Myös monen espoolaisen kaverini vanhemmat tienaavat enemmän kuin minun. Eli siis asuinpaikka ei kerro vauraudesta yhtään mitään.

Me asutaan granissa, ehkä oikeastaan siitä syystä, että täällä on mukava asua. Rauhallinen seutu, hyvät kulkuyhteydet, sekä täällä on kohtuu hintaiset asunnot. Olemme asuneet myös  Kivenlahdessa, Olarissa ja Suvelassa. Emme siis ole aina asuneet täällä "porvari-alueella".

Kylläpäs nyt helpotti kun pääsin jakamaan teille tämän kaiken ! :D

Nyt toivotan kaikille oikein hyvät loppiaisen jatkot.

Ei otsikkoa

Nyt iski sit joku megavirus päälle.. Hirvee yskä, nenä vuotaa ja ruumiinlämpötila pysyttelee 34:ssa asteessa. :( Eilen Olivia onneks tuli tänne mun seuraks ja katottiin kaks elokuvaa: Pure - Koukussa ja Flasbacks of a Fool. Niitä molempia elokuvia tähdittää todella sulonen poika nimeltä Harry Eden  ♥ ! 

Harry vuonna 2002, elokuvassa Pure - Koukussa

Harry vuonna 2008, Flashbacks of a Fool- elokuvan ensi-illasta

SOOOOOOOO CUTE ! Ahh. Rakastuimme tohon näyttelijään ! Hihi ^^ 

Tilattii eilen myös meille pizzat ja juotii cokista. Puhuttii paskaa ja katottii vanhoi valokuvii. Ilta veny pitkäks ja mentii nukkuu vatsa 06:25 :D Noo, ei se mitää.

Villasukat jalassa hengailen tässä koneella ja kohta varmaan alan kattoo jotain elokuvaa. Harmittaa vaan ihan sikana, ku meiän piti Olivian kans lähtee Pornaisiin koko viikonlopuks kaverin voittojuhliin. Mutta enhän mä tässä kunnossa voi lähteä minnekkään juhlimaan :(

Happy New Year ! Gott Nytt År ! Hyvää uuttavuotta !

WOHOOO ! Uusi vuosi, uudet kujeet, aight ;) ? Hihi. Tosi moni on höpöttäny blogeissaan ja facebookissa uudenvuoden lupauksistaan. Mutta mulla on mielestäni paras lupaus ikinä tulevalle vuodelle: lupaan etten lupaa mitään. Toisaalta kavereitani kuunnellessani sain toisenkin lupauksen mieleeni, jonka voin varmasti toteuttaa: pidän hauskaa ystävieni kanssa :) ! Jotenki mun mielestä se on vaan niin turhaa lupaa itselleen jotain, jota ei sitten kuitenkaan pidäkkään tai, että asettaa itselleen aivan liian kovat vaatimukset. Kuten se että "En polta enään tästä päivästä lähtien tupakkaa" HEI HALOO ! Luulettekste olevanne jotain jeesuksia, että teidän lupauksen jälkeen, ette oo enää riippuvaisia nikotiiniin ? :D Ei onnistu. Mutta jos välttämättä haluaa tehdä tupakoinnin lopettamiseen liittyvät lupauksen, niin miksei lupaa mielummin itselleen: "Yritän tämän vuoden aikana lopettaa tupakoinnin" ?! Se on paljon kannustavampi lupaus, muutenhan se periaatteessa kuullostaa jo käskyltä, eikö ?

Mulla ei hirveesti oo kuvia uudeltavuodelta, koska en oikein jaksanut vahtia kameraani koko ajan, joten jätin kuvien ottamisen muille. Mutta kyllä mä ehdin pari kuvaa napata:

Joo ja kaiken huipuksi unohdin puhelimeni tonne kaverille kenen luona oltiin, niin nyt se pitäis sitten hakea... Aika orpo olo kun ei sitä luuria ole :(

Mutta oikein rattoisaa uuden vuoden alkua kaikille ♥ !