Rain falls down on me


Kuinka usein joku on sanonut teille "ei susta ole siihen" tai "susta ei tule koskaan sellaista, joten turhaan haaveilet" ? Voi vitsi miten raivostuttavaa ja just sellaset lauseet saavat mut yrittämään vain yhä kovemmin, enkä todellakaan siinä vaiheessa luovuta. Kuten äitini hokee usein sitä, kuinka musta ei koskaan tule olemaan mielenterveyshoitajaksi. Mulle tuli jopa oman tahtoni lisäksi myös tarve näyttää sille, että kyllä muuten on ! Sellai tunne että "katotaako vittu !?". Ja nyt mun pikkubroidi kokee samanlaista painostusta. Hän on 15, ja helmikuussa on yhteishaku. Mutta meidän porukat on jo päättäny että siitä tulee joku ihmeen av-teknikko, vaikkei pikkubroidini sitä todellakaan halua. Ja sitten kun hän sanoo, mihin ammattiin haluaa opiskella nii porukat huutaa kilpaa, ettei hänestä ole siihen. Mä sanoin pikkubroidilleni, että nyt sä ainakin haet just sille alalle minne haluat ja näytät noille että ne on väärässä. Oikeestaan porukat ajattelee vain ja ainoastaan rahaa. Eli toisinsanoen meidän pitäis hakea sellaselle alalle mistä saa hiton hyvää palkkaa, viis siitä tykkäätkö sä siitä hommasta ollenkaan vai et. Ne ei niinku ymmärrä yhtään sitä, ettei se nyt ihan tollee mee. Eihän kukaan jaksa opiskella ammattiin, josta ei pidä yhtään ja joka ei kiinnosta. Kiva istua joka päivä koulussa monta tuntia ja samalla tuskailla, että "tätä paskaa mä teen seuraavat 60 vuotta". Mä todella toivon, että pikkubroidi tekee just niinku mä sanoin, ja hakee sille alalle minne haluaa eikä kuuntele noita rahanahneita aikuisia.

Mä haen ensivuonna uudestaan lähihoitajaksi. Haen sinne niin kauan, että pääsen. Ja mua ei todellakaan kiinnosta saako siitä 1000€ vähemmän palkkaa kun av-teknikon hommissa sais, koska mä haluan auttaa ihmisiä niiden ongelmissa. Enkä todellakaan ajattele pelkkää rahaa. Jos kaikki ihmiset menis vain ja ainoastaan todella hyvä palkkaisiin töihin, meillä ei olisi yhtään siivojia, taksi-/bussikuskeja, kaupan kassoja, hoitoalantyöntekijöitä eikä kaupungin puutarhureita. Mitäs me sitte tehtäis ? Kuoltais flunssavirukseen, elettäis likaisessa ja epäsiistissä ympäristössä, meillä ei olisi julkistaliikennettä eikä kukaan myisi meille ruokaa tai muitakaan tarvikkeita. Meillä olisi vain poliitikkoja, presidentti, av-teknikkoja ja putkimiehiä, sekä muita rakennusalan työntekijöitä. Mutta mitäs nekään sitten enää rakentaa kun eihän meillä olis sairaaloita, terveyskeskuksia, kauppoja, kauppakeskuksia eikä muutakaan sellaista. 
No mut, mä en nyt kuitenkaan jaksa enempää miettiä sitä, miten kamalaa täällä olisi asua ja elää ilman "vähätuloisia" työntekijöitä. 



2 kommenttia:

  1. Minna mun mielest on tosi kiva lukee näit sun juttui, oot oikeest älyttömän fiksu tyttö! mul on tosi kova ikävä sinuu ja sun juttui joille saa aina nauraa :') meijän oikeest pitää nähä ku tuut kotkaa ! kirjottelen tääl ihan tippa linssis. sun teksteist huomaa et oot oikeest tosi syvällinen ja tajuut asioist ihan hirveesti. <3 -S.S

    VastaaPoista
  2. No voi kiitos paljon :) ! Mullaki on ihan hirvee ikävä kaikkia teitä kotkalaisia <3

    VastaaPoista

Anonyymien kommentointi estetty jatkuvan roskapostin takia.