Kello on kolme enkä vieläkään ole päässyt susta yli

Mä yritin nukkua. Ei tullut mitään. Ajatukseni pyörii eräässä henkilössä niin paljon. Katsoin kelloa, 02.33. Herätys ? klo 06.40. Päätin, että valvon koko yön. Tässä sitä ollaan. Ei siitä nukkumisesta mitää tule. Ja jos nyt saisinkin unta, en varmasti jaksaisi herätä kuuden jälkeen aamulla kouluun. Parempi vain olla nukkumatta. Mulla on viikonloppu aikaa nukkua univelka pois. Jollakin tavalla tämän päiväinen vesisade sai mut raivon partaalle. EDES YKSI PÄIVÄ ? Pliis mä pyydän ! Mut ei... V*tun sade. -,-'

Sit pahin mitä sä voit tehdä, on purkaa se kiukku yhteen sun parhaimpaan kaveriin... Voi että ! Sisällä kiehu ja kaikki ärsytti ja otti pattiin. Sade pilasi mun päivän. Sen jälkeen eräs nimeltä mainitsematon henkilö, sanoi jotain sellaista joka sai mut itkemään. Hän ei halunnut satuttaa, sen minä tiedän. Mutta sitä en tiedä, miksi itkin. Se vain tapahtui. Yhtäkkiä kyyneleet vyöryivät silmistäni eikä sille meinannut tulla loppua. En muista enää mihin se loppui. Mutta sen muistan, että se loppui kuin seinään.

No joo, ehkä mä liioittelen. Niinku mun exä aina sanoi mulle: "build a bridge and get over it". Pitäiskö ? Joo, varmaan jos en halua valvoa vielä toista yötä. Ehkä mä oon vaan parempi kaverina, kuin minään muuna.