Joo siis perjantaina oltiin tosiaan Ollen kanssa Taiteiden yössä, Stadissa. Lähettii liikenteeseen tosin vassa n. klo 21 aikaan. Hehe vähän veny toi lähtö... Meil ei ollu minkään näköistä suunnitelmaa illalle, joten lähettii kiertelee ja soittelee ihmisille. Ihan ekana mentii Postitalon kulmalle moikkaa meidän muutamaa frendii (Benii, Ankkuu ja Jyrii) josta sit suunnattiin Kaisiksee, ku sain vihjeen että sieltä löytyisi pari frendiä lisää. No ei ehditty pitkälle Kaisiksessa kun meitä vastaan käveli mun kolme frendii jotka tulee Kotkasta (Antti, Teemu ja Holo). No siinä oli meille sitten seuraa ja etittii istumapaikka puistosta. No Antti halus lähtee yrittää pääseekö se baariin sisään siitä huolimatta, että me Ollen kanssa sanottiin sille, et ne kysyy KAIKILTA paperit. No jääräpää kun on, nii ei siinä muu auttanu ku mennä mukaan vaikka tiedettiin jo tulos.... No eihän se minnekkää päässy. Sit se oli vihanen, joten me jätettiin se Holon seuraan ja otettiin Teemu meidän mukaan Töölönlahtee. VITTU SITÄ PISSISTEN MÄÄRÄÄ ! Mut hei ihan oikeesti, jos nyt kelaan tarkemmin, olin itekki 13-14-vuotiaana viettämässä Taiteita hehe :D No mut joo, onneks viikonloppuna oli myös Hookup. Eli siis skeitin SM-kisat ! SITÄ SILMÄNRUOAN MÄÄRÄÄ ! Ai että ! Ja tosiaan ku ne kesti koko viikonlopun nii oli lauantainaki kateltavaa yössä ;) Kyllä muuten tuli mahtava fiilis ku tajus et "hei mä oon sinkku" :D ! No mut joo, oli ihan hiton hauska ilta/yö/aamu ! Oltiin siis tosiaan joskus 7 aikaa aamulla vasta meillä. Ens vuonna uusiks !
Tänää olis suunnitelmissa vietää iltaa again med Olle ! Joo, me ei saada ikinä tarpeeksi toisistamme. Vaikka omituisinta meissä on se, että me oikeestaan vihattiin ennen toisiamme. Älkää ees kysykö miks. Se syy on nii naurettava :D Mut jotenkin meistä tuli kaverit ja hengataan oikeestaan joka päivä yhessä. Joka tosin on mun mielestä aika huvittavaa, koska mä en hirveest tuu toimeen muijien kanssa, mut jotenkin olemme Ollen kanssa löytäneet jonkin näköisen kultaisen keskitien :)
Mun mielestä paras parisuhdeneuvo jonka oon elämässäni saanu, sain mummiltani. Kun mulla oli paha riitä exäni kanssa, mummi nosti mun pään ja sano et "parhaiten mä sua voin auttaa antamalla sulle neuvon: kohtele häntä kuin parasta ystävääsi". Se todella toimii. Se mitä et tekisi bestiksellesi, niin älä tee myöskään poikaystävällesi. Pitäkää hauskaa, jakakaa salaisuuksia, luottakaa toisiinne ja rakastakaa toistenne hyviä ja huonoja puolia. Molempien virheet täydentävät toisianne. Itse en ainakaan tossuttaisi T:tä, stalkkaisi sen facebook-tapahtumia tai soittelisi vähän väliä missä hän on, kenen kanssa ja mitä tekee. Kieltäisitkö parastakaveriasi näkemästä hänen muita ystäviä ? Et. Miksi kieltäisit poikaystävääsi ? Kaikki tarvitsee omaa aikaa, ja eihän nyt kavereita voi unohtaa ! Mulla ainaki on muutama sellanen kaveri, et kun ne seurustelee, nii niillä ei oo enää aikaa mulle tai muillekkaan kavereille. Ne vaa hengaa joka päivä/yö poikaystävänsä kanssa. Ja jos niitä sit jossain näkee, nii se poikaystävä on siinä mukana. Se niistä kivoista yhteisistä hetkistä, salaisuuksista yms. Harmittaa vaan heidän puolesta, koska kyllä musta vähän oudolta on aina tuntunu, et eka ei oo ollu aikaa koskaa nähä, ei oo soitellu tai mitää ja sit ku ero tulee, nii soittelee joka päivä ja haluu nähä. Oonko mä joku varavaihtoehto ? :o
I thought u wanna be with me until we die I thought u're gonna stay next to me forever I thought I wouldn't ever loose u like the others But I thought wrong.
Miks sydän särkyy niin helposti ? Miten voi tuntea sellaista kipua, vain sen takia että joku ihminen ei ollutkaan sellainen kuin kuvittelit sen olevan ? Sydämeen sattuu, rintaa ahdistaa ja itkulle ei tahdo tulla loppua. Aivan kuin jokainen ajatus olisi aikaisempaa pahempi. Miksi me ihmiset teemme usein oletuksia ? Emme näe koskaan ihastuksemme kohteessa mitään vikaa. Hän on täydellinen ! Juuri sellainen kenen kainaloon haluaisit joka ilta nukahtaa ja kenen toivoisit olevan vieressäsi kun aamulla heräät. Mutta hetkessä hän muuttuukin pahimmaksi viholliseksesi. Kaikki mitä hän sanoo tai tekee saa sinut raivon partaalle. Lopulta menetät hänet kokonaan, ja sydämesi särkyy. Mutta miksi ? Miten voi kaivata sellaisen ihmisen perään kuka on satuttanut ? Todella häiritsevä ominaisuus ihmisissä. Voiko sen piirteen myydä pois ?
Mä ku oon aina kelannu et kouluvuoden alussa jaksaa panostaa ihan kunnolla kouluun, mut nyt alkaa pikku hiljaa näyttää siltä että mennään perse eellä puuta päin. Ja kovaa ! Maanantaina sanoin, et koulu motiivi on -200, mut nyt se alkaa lähenee jo -2000 :s Ei hitto ! Miks mä jouduin väärälle linjalle :( Mä en tykkää tästä nyt yhtään. Mä en käy kouluu kenenkään muun takii ku sossun. Siis tällä hetkellä. Sit ku pääsen sellaselle linjalle mikä mua kiinnostaa, alan käymää kouluu vain ja ainoastaan itseni takia. Nyt se näyttää olevan pelkkää pakko pullaa, jossa ei ole edes kardemummaa. Äh, mut nyt pakko mennä nukkumaan että jaksan huomenna herätä. Koulu alkaa klo 8.15 ja kotoa pitää lähteä viimeistään klo 7.10 :( V*ttu !
Ai että on ihana olo ! Huomaa, että on tullut vähän juhlittua viimeistä kertaa ennen koulun alkamista. Olimme eilen T:n kanssa Lasarin rannassa, josta menimme myöhemmin Lepuskiin yhdelle kaverille. Illalla tosin oli vähän viileä mutta sehän ei meidän menoa kauheasti haitannut. Oli ihan jees ilta, vaikka tosin hauskempaa olisi kyllä voinut olla (ei millään pahalla) :D Mä otin hienon kuvan eilen siitä rannasta mutta se on hävinnyt mun kamerasta o.O No mut anyway, kiitos illasta :)
Oon tässä vuosien varrella alkanu pikku hiljaa oppimaan itsestäni uusia puolia. Tosin, jotkut niistä eivät ole niin mukavia ja haluttuja, mutta silti jotenkin jokainen luonteenpiirre, inhokki ja mielteinen asia tekee musta mut. En sano, että elämäni olisi sellainen kuin haluaisin sen olevan, mutta en silti vaihtaisi sitä kenenkään kanssa. En ottaisi toisten rahoja, vaikka saisin. En menisi toisen työpaikkaan jossa voisin menestyä, vaikka saisin siihen mahdollisuuden. Aijon todella ahertaa merkonomi linjalla tämän vuoden vaikka kiinnostus siihen ammattiin on -200. Ei se niin hirveetä voi olla, koska jotkut ihmiset todella haluavat sinne. Harmittaa vaan, että oon saattanut viedä opiskelupaikan joltain, joka todella olisi sinne halunnut. Huono omatunto siitä :( Suomi on tosin sellainen maa, ettei täällä kyllä pärjää, jos ei opiskele ahkerasti ja vielä senkään jälkeen et pakosti ole "tarpeeksi" hyvä. Ja jos jäät yli 40v työttömäksi, kukaan ei halua sinua pakosti enään töihin, koska nuoret työntekijät ovat etusijalla koska heistä saattaa olla firmalle hyötyä muutamaksi kymmeneksi vuodeksi, mutta 40v kupsahtaa varmasti jo parin vuoden sisällä (mukamas). Mä oon elänyt vähätuloisessa perheessä jonkin aikaa ja tiedän tasan tarkkaan, millaista herkkua se on. Jos se olisi karkki, se maistuisi korvavaikulta. Lievästi sanottuna. Ja sekin rahattomuus johtui työttömyydestä. Äitini oli mielummin kotona meidän kanssa, seuraamassa kasvuamme ja oppimistamme. Olin itse silloin vasta 11. Mutta siitäkin selvisimme hengissä, toivoen paremmasta huomisesta, joka tosin toteutukin ihan vuoden sisällä. Emme ole todellakaan mitään rikkaita, mutta ainakin hyvin toimeentulevia. Viihdyn kotona, ja tiedän että saan joka päivä puhtaat vaatteet päälleni, ruokaa, ja välillä vähän taskurahaa. Vain ja ainoastaan tämän nyky yhteiskunnan takia aion käydä koulut hyvin, niin että saan työpaikan ja vakituiset tulot. Täähän on tosiaankin vain mun mielipide.
En väitä, etteikö Suomessa olisi hyvä asua, mutta joitakin asioita voisi todella miettiä uudestaan. Esim. Mistä vitusta (anteeks) noi romanialaiset on tänne tullu ?! Miks niille hankitaan paikka jossa asua ja annetaan parisataa tonnii taskuu ja toivotetaa hyvää, uutta alkua Suomessa. Mut mites sit noi suomalaiset, jotka asuu kadulla ? Saaks ne parisataa tonnii ja kämpän ? Ei todellakaan. Ja sit ihmetellään miks Suomessa on niin paljon alkoholisoituneita ihmisiä. Jos ne ei saa töitä, yhteiskunta kusee linssii, nii mitä muuta ne tekee ? Parempihan sitä kai kännissä on murehtia yhdessä muiden vähäosaisten kanssa. Ainakin niillä on jotain yhteistä. Sit huvittavinta on se, että jotkut ihmiset PELKÄÄVÄT kodittomia alkoholisteja. Ne on ihan tavallisia ihmisiä. Sitä paitsi kuka tahansa voi päätyä samaan jamaan. Firma menee konkurssiin, talo ja muu kiinteä omaisuus menee ulosottoon. Tattadaa, ja siinä sitä ollaan sitten postilaatikon kanssa kadulla. JES ! Mitä jos vaikka joku koditon löytää maasta lottokupongin, jossa onkin 7 oikein ? Arvostetaanko sitä sen jälkeen ? Arvostetaan. Ja miksi ? KOSKA HÄNELLÄ ON RAHAA. Eli toisinsanonen voin päätyä siihen tulokseen, että koko maapallolla kaikki on kiinni vain ja ainoastaan paperista (eli rahasta).
No enköhän mä nyt oo saanu avautua ja jakaa mun päätä vaivanneen asian. Kiitos jos luit ja voit toki kertoa oman kantasi tästä asiasta. :) Hyvää alkanutta viikkoa kaikille <3
Oon ollut nyt lähiaikoina tosi laiska kirjoittamaan tänne yhtään mitään. Pahoitteluni siitä.
Meidän perheellä on toinen asunto Virossa, Tallinan keskustassa. Asunto sijaitsee pienessä kerrostalossa, noin kilometrin päässä satamasta. Talossa on 8 asuntoa jotka on jaettu kahteen kerrokseen. Meidän asunto on ensimmäisessä kerroksessa, kadun puolella. Olen rakastunut siihen asuntoon jo ihan kympillä !
Tie, jota pitkin meille kävellään
Keittiömme (keskeneräinen)
Olohuone, jossa tavarat vielä vähän levällään. Mutta takka on ihana &amp;amp;amp;lt;3
Kylpyhuone + amme !
Lisää kuvia tulee sitten, kun olemme saaneet sisustettua asuntoa hieman enemmän. Mutta vaikka huonekaluja on vähän, ja tavarat vielä vähän levällään, asunnossa oli silti mukava viettää ekat pari yötä :) !
Nyt minunkin täytyy päästä avautumaan koulun alkamisesta ja kesäloman loppumisesta... Voi että miten voi ärsyttää mennä ihana ja pitkän loman jälkeen kouluun, etenkin kun olen väärällä linjalla :( ARGH ! Tekisi mieli vaan jäädä kotiin nukkumaan, eikä herätä tiistaina 7.15 kouluun -,- Ainoa hyvä puoli mikä koulussa on, on se, että siellä tutustuu uusiin ihmisiin, mulla on pari kaveria siellä ja saan opintotukea. Muuten koko koulu voisi painua syvimpään koloon mikä maanpäältä löytyy. Luojan kiitos mulla on vielä pari päivää lomaa !!
