Ystäville

APUA ! Mitä mä olen mennyt tekemään !? Mä oon unohtanu täysin pitää yhteyttä mun kaikkiin ihaniin ja hyviin ystäviin. Anteeksi :( Mun elämä on vaa ollut yhtä muutosta koko ajan, enkä ole asettunut aloilleni oikein mihinkään kaupunkiin. Vaikka oikeasti haluaisin olla teidän kaikkien kanssa läsnä, jakaa elämäni parhaimmat sekä huonoimmat hetket, itkeä ja nauraa, tehdä maailman typerimpiä päähänpistoja vain siksi koska se on hauskaa. Miten minä, kuka en voisi ikinä elää ilman mun rakkaimpia ystäviä, olen päätynyt tähän tilanteeseen ? Olen erittäin, erittäin pahoillani. Lupaan tulla käymään jokaisen luona, ja antaa maailman suurimmat halin sekä aikaani.


Rakastan teitä kaikkia ihania palleroisiani 



Let's do it !

Someday I'll wake up and realize that this was all just a dream


Huomenta ! Voin ylpeänä ilmoittaa teille, että olin eilen lenkillä ! Ajattelin toteuttaa tämän tapahtuman useamminkin, kun täälläon niin mukavan rauhallista lenkkeillä illalla, kun viimeinen lautta on mennyt, niin kylä on hiljentynyt täysin autoista ja ihmisistä. Pakko alkaa kohentaa kuntoa, ja eihän ketään haittaa pieni kiinteytys...

Tänään on tosiaan sunnuntai, eikä täällä yleensä silloin ole mitään tekemistä, kun kaikki paikatkin on kiinni. Tosin, ajattelin että voisin lähteä ajelemaan mönkijällä kun aurinko paistaa niin mukavasti :) Samalla pystyisi ajatella pään selväksi asioista, jotka mua on vaivannut pitkään. Kuten esimerkiksi tämä "suhteeni" täällä, terveysongelmat, ja menneisyyden läpi kelaaminen. Se voi olla osa syy miksi Hänen kanssaan menee huonosti, kun menen aina niin vaikeaksi ja hermostun, kun Hän kysyy menneisyydestäni, ja vaihdan puheenaihetta. Tiedän, että voi olla hermoja raastavaa kertoa itsestään asioita ihmiselle, joka vaikenee kuin muuri omista taustoistaan. En vain oikein vielä tiedä, mitä voin elämstäni ja taustoistani kertoa. Täällä kun päihteet, rikokset sekä väkivalta ovat täysin vieraita asioita joka päiväisessä elämässä. En kuitenkaan halua valehdella.


Let's do it !

Summer Sound

Tänään 6 päivää jäljellä, ja sit räjähtää ! En malta odottaa, oon oottanu niin kauan, ja nyt se todellakin on lähestymässä jo noin kovaa vauhtia ! Ja etenkin plussaa on myös se, että pääsee moikkaamaan joitakin ystäviäni Helsinkiin samalla reissulla. Tietysti ne ketkä tulee Summer Soundii voi viettää kanssani peräti kolme päivää laatuaikaa :)


Meillä on onneks mun ystävän, Kaislan kanssa kolmen päivän liput ! Mutta eniten odotan näkeväni Avicii:n, Tieston ja Alex Kunnarin. Ei muuta kuin vaatteita valitsemaan...

Mun elämäni uusin rakkaus löyti H&M:sta.
Ovh. 9,95€

Mut joo ei tästä sen enempää, pitäkää ratki riemuisa viikonloppu, mä lähen Rockoff-festareille ! ;)

Let's do it !

Mulla taitaa olla suhun pieni pakkomielle

WOOOOOOOOOOHOOOOOOOOO ! Miksi ihmeessä kaikista maailman asioista, aina tekstarit saa mut onnelliseksi ?! No, anyway, parempi se kun ei mitään. Mutta tällästä tuli sitte tänään:

"Hei! Olet hakenut yhteyishaussa hotelli-, rav- ja catering-alan er koulutukseen.
Hyväksytkö varasijapaikan? Varasijapaikka umpeutuu tänään 16.6.12 klo 14.00.
Ystävällisin terveisin Blaa Blaa Omnian ammattiopisto"

TOTTAKAI MÄ HYVÄKSYN ! Mut onko tää oikeesti mahdollista, että mä pääsen sinne jollain hemmetin varasijalla, alalle joka on suosittu ?! Joku ihminen on tainnut todella menettää uskon itseensä ja/tai elämäänsä luopuessaan opiskelupaikastaan. Ainoa asia mikä mua tässä nyt eniten huolestuttaa on se, että mulla ei ole asuntoa Espoossa. Ja mulla ei ole kuin neljä viikkoa aikaa hankkia sellainen. Shit !
Nyt mulla sitten vasta stressi onkin. Sekin myös huolestuttaa mua, että sydämeni huutaa hoosiannaa ja itkee verta jo pelkästä ajatuksesta, että täytyisi muuttaa pk-seudulle. Joten niinpä ajattelin ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan, ja keskustella voisinko suorittaa opinnot etäopiskeluna. Se olisi minulle paras vaihtoehto tällä hetkellä. 


Haluatteko kuulla lisää hyviä uutisia ? No tietty te haluutte ! Nimittäin, työhön liittyviä asioita. HETI kun mulle ilmoitettiin pääsystäni kouluun, muhun otettiin yhteyttä yhdestä ravintolasta, johon olen ilmoittanut halukkuuteni työskennellä siellä, sekä sain vihiä, että mulla saattaisi olla mahdollisuus vielä päästä kokeilemaan laivatyötä. Se ei ole kuitenkaan varmaa, sillä mitään ei ole vielä firmalta kuulunut. Joten en siis itse ole hypännyt ilmaan ja iloinnut asiasta. Vasta sitten kun kuulen hotelliosaston pomon äänen, uskon asian olevan todella tapahtumassa. 

Sitten festareilta kuulumisia :) Me oltiin siis tosiaan viime viikonloppu (13.-15.7) Jurmossa, Island in the Sun-festareilla. Ne oli sellaiset Indie-tyyliset, paljon hipstereitä ja hippityylisiä ihmisiä. Musiikki ei tosiaan ollut mieleistäni, mutta nautin enemmän ihmisten seurasta ja tunnelmasta, joka siellä oli. Jurmo ei ole kaukana, 10min lauttamatkan päässä täältä meidän lähisatamasta Åvasta. Jos mantereelta päin tulee, eli Kustavista, on lauttaan helppo vaihtaa suoraan Viggenistä, sillä ne ovat samaan aikaan satamassa, ja kulku lauttoihin on vierekkäin. Kävellen lauttamatkat ei maksa mitään, autopaikka maksaa muutaman euron, jos ei omista saaristolaiskorttia. 









Meillä oli todella hauskaa koko viikonloppu, vaikka lauantai iltana satoi vettä hetkellisesti kaatamalla. Juoksimme kaverimme telttaan sateensuojaan, ettei tule illalla kylmä märissä vaatteissa. Osa meistä tuli festareille veneellä, yksi asuntoautolla ja loput lautalla. Asuntoauto oli IHAN täynnä porukkaa festareiden ajan, kävin välillä vain toteamassa siellä, että ne pistävät kohta koko auton remonttiin. Vene oli täynnä mulle tuntemattomia ihmisiä, joten en voinut mennä sinnekkään. Ravasin ympäri festarialuetta, aina kun hävitin kaverini jonnekkin. Siellä tapahtui ekana iltana jotain sellaista, minkä muistan koko lopun elämääni, mutta josta en voi mainita. Se lannisti tunnelmaa, joten join sitten lauantaina aivan liikaa vain unohtaakseni tapahtuneen. Oli mulla silti hauskaa, koska ystävät piristivät läsnäolollaan niin paljon mua koko viikonlopun :)

Mutta nyt, mä lähen kauppaan, ennen kuin se menee kiinni. Mukavaa päivän jatkoa teille kaikille ihanille lukijoilleni ! <3 Pitäkää jumala mielessä ja housut alhaalla, eiku miten se meni ?

Let's do it !

Knull Vagn

Fan det va fint natten ! Asuntoauto alkaa vihdoin olemaan kunnossa, ja päästiin tänään korkkaamaan tasoittavat hyvissä "tupari" tunnelmissa :) Yhtään kuvaa ei kyllä valitettavasti satu illasta olemaan (ja ehkä ihan hyvä niin). Himaan ku tulin ja katoin peiliin niin en voinut muuta ajatella kuin, että "voi kristus" ! Samoilla silmillä mennään vieläkin, kohta varmaan vois mennä nukkumaan.


Sataa, sataa ropisee.... Siks en jaksanu lähtee Maarianhaminaa. En mä sinne sateeseen jaksa lähtee. Parempi vaan pysytellä täällä, niin voi käpertyä sohvan nurkkaan ja avata television. Sade ei vaan sovi kesään. Ei mun mielestä. Se saa mut masentuneeksi. :(

Mutta nyt ajattelin, että voisin näyttää muutaman kuvan tästä meidän asunnosta, joka tosin on vielä keskeneräinen, joten älkää pahastuko surkeasta, tyylittömästä sisustuksesta :o

Keittiö

Olohuone

Eteinen

Maisema takapihalta
Mut joo, ei täs sen enempää. Palaillaan myöhemmin :)

Let's do it !

Stay awesome !


1. Olen väsynyt, mut en jaksa nukkua
2. Tänään on ollut asiarikas päivä
3. En vieläkään kaipaa Helsinkiin

Iloinen uutinen on se, että loma alkaa huomenna. Toinen iloinen uutinen on se, että raskaustestin tulos oli negatiivinen. Pienet sille *tuuletus* ! En siis todellakaan ajatellut olevani raskaana, mutta jotkut pojat haluavat varmistaa asian. Mulle se oli ihan okei, kusen joka tapauksessa päivittäin niin ei kai siitä haittaa ole välillä ottaa puikko mukaan ?


Huono uutinen on se että, tänne on luvattu vesisadetta koko loppu viikoksi :( Ei noi helteet kauaa jaksanu meitä ilahduttaa. Ensin talvi on myöhässä, ja sitten kesä ei näytä tulevan ollenkaan. Mä kun luulin että se ilmastonmuutos lämmittää, olin kai väärässä. Island on the Sun-festivaali on nyt tänä viikonloppuna Jurmossa, vesisateessa. Olen jotenkin niin innostunut koko reissusta sinne... Toivottavasti hyvä seura lämmittää (ja viina). :)


Olen ylpeä itsestäni. Olen erittäin tyytyväinen itseeni. Rakastan kurvejani, hiuksiani, luonnettani, hymyäni, vihreitä silmiäni. En vain pidä siitä, että valehtelen vihaavani niitä. Vaikka, itsevarmuus tekee kauniimman, ja se näkyy päälle päin. Kukaan ei koskaan hauku itseään ääneen, ellei kaipaa kehuja. Joskus teen niin itsekkin, koska haluan vain jonkun sanovan, edes välillä minun olevan kaunis. Varmistan vain, ettei peilini ole mennyt rikki, tai ettei näössäni ole mitään vikaa. Onko se väärin ?


Tuntuu itseasiassa aika hyvältä tajuta, etten ole pitkään aikaan saanut kritiikkiä. En myöskään kyllä käyttäydy niin, että tahtoisin kuulla muiden mielipiteen. Ja muutenkin, ei muiden sanat muuta mua millään tavalla. Ei musta tuu yhtään sen kauniimpi, mitä enemmän mua rumaks kutsuu. Enkä laihdu yhtäkkiä 5kg, jos mulla on pari kiloa tullut liikaa. Mun mielestä on paljon tärkeämpää viihtyä itse omassa vartalossa, kuin niin, että muita miellyttää sun vartalo. Miksi ihmeessä sen pitäisi olla muiden mieleen, kun eiväthän he kerta edes elä siinä... Naurettavaa, mutta silti niin totta. 



Let's do it !

Parasta kannattaa aina toivoa

MÄ OLEN NIIN ONNELLINEN TÄLLÄ HETKELLÄ, ETTÄ EN VOI SITÄ SANOIN KUVAILLA ! Siis mahtava fiilis ! Mä sain tänään niin mahtavan tekstarin, joka pelasti mun päivän ! Mä kiljuin ääneen yksin täällä kotona, kunnes juoksin tonne pihalle ja huusin mun kavereille, mitä viestissä luki ! Pojat vaan nauroivat mulle, ja sanoivat, että on ihana nähdä mut niin onnellisena pitkästä aikaa. En edes muista milloin viimeksi olisin saanut tuollaisen kohtauksen. En tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa. Olin onnesta aivan sekaisin. Nyt mä yritän pitää tän elämän tasapainoisena. Ainakin jotenkin.


En olisi uskonut löytäväni onnea täältä. Ajattelin aina, etten ikinä voisi olla onnellinen missään muualla kuin Helsingissä. Nyt olen tajunnut, etten ole missään muualla ollut niin onnelinen kuin olen täällä. En edes tiennyt, että tämä on sitä mitä elämältäni haluan. Olen löytänyt itseni, sekä paikkani maailmassa. Se on täällä saaristossa, rauhallisessa paikassa, josta puuttuu kaupungin hälinä. Vain merituuli puhaltaa, heiluttaa puiden oksia, avarat pellot, punaiset kadut, pienet puutalot ja eläinten ääni, joka kantautuu kaukaa metsästä. Pelkäsin ilmeisesti kohdata sen, mitä tosissani haluan. Olen ottanut uuden askeleen elämässäni: muutin sinne, missä olen onnellinen, hain alalle, jota todella haluan opiskella. Toteutan unelmiani. Vielä puuttuu se ihana mies, joka ajelee traktorilla tehden töitä, jolle voin kokata joka päivä illallisen, kenen viereen nukahtaa pitkän päivän jälkeen. Se ei tosin taida olla kaukana... :)


Tuntuu mahtavalta kulkea pää pilvissä, jalat maanpinnan yläpuolella. Hymyilen koko ajan, voin kerrenkin vastata rehellisesti kysymykseen mitä kuuluu, että "hyvää". Ja uskon, että ihmiset kuulevat sen äänestäni, että todella tarkoitan sitä. Kaikkien näiden vaikeiden vuosien jälkeen, kyynelten, vihan, sekä katkeruuden jälkeen, on vapauttavaa olla onnellinen. Taakka harteiltani on lähtenyt. Olo on kevyt, mikään ei paina mieltä, enkä edes osaa ajatella ikäviä asioita. En edes osaisi mainita yhtä, jos minulta kysyttäisiin. Vastaisin vain, että en tiedä. Kaikki on vain hyvin nyt. Tekisi mieli halata kaikkia, ihan kuin rakastaisin kaikkia, kaikkea ! Älkää koskaan luopuko unelmistanne, teidän pitää vain avata sydämenne, ja kohdata unelmanne. Älä unelmoi elämääsi, vaan elä unelmaasi. 


Syypää sun hymyyn


Love is in the air.....NOT ! Nyt mä kerron teille sellaisen faktan, että kaikki miehet on samanlaisia niin kauan, ku he eivät ole rakastuneita. En ole katkera, ennemminkin pettynyt. Tietyllä tavalla odotin mieheltä enemmän, kuin paskaa niskaan. Nyt olen oppinut, etten odota miehiltä enään mitään. Olen silti onnellinen, tavallaan. Vastahan mä erosin, enkä ole vielä käynyt sitä eroa päässäni läpi, joten ei vielä tässä vaiheessa kukaan muu voi satuttaa mua, paitsi hän. Siis mies, kenestä erosin.

Vaikka täällä Ahvenanmaalla on paljon aikaa kirjoittaa, täällä on myös paljon mistä kirjoittaa. Eli periaatteessa blogini alkaa taas heräämään henkiin. Kirjoittaminen tosiaan jäi multa keväällä, koska elämäni oli niin pitkäveteistä, tapahtuma köyhää sontaa, johon sisältyi pelkkää on-off-parisuhdetta. Toisin sanoen, asioita, jotka ei ketään kiinnosta. Miksi siis turhaan vaivaan aikaani kirjoittamalla niistä blogiini, jos kukaan ei lue niitä ? Tavallaanhan teen tätä blogia myös muiden vuoksi, enkä vain oman terapian takia. Ajattelin, ettei kukaan jaksa lukea sellaista blogia, joka on masentava, ja jossa on vain ikäviä asioita. Itse ainakin luen sellaisia blogeja, jotka saavat mut nauramaan. 


Yksinkertainen kuva, mikä biisi soi päässäni kun katson tätä kuvaa ? What we're gonna do with the drunken sailer.... Early in the morning ! Kyllä, kello on tosiaan noin 5 aamulla kun tämä kuva on otettu.  Olimme aikaisemmin olleet Kumlinge viisuilla, mutta kun saavuimme takaisin Torsholmaan, Munkvikin satamaan, muut kaverimme, jotka eivät jaksaneet lähteä Kumlingeen, olivat meitä vastassa Marialla (veneen nimi). Musiikki pauhasi, bisse pullot kilisivät ja laulu raikasi (epämääräinen humalainen örinä). Olin väsynyt, mutta mietin hetken: mitä ihmettä mä rupeen nukkumaan, kun aurinkokin kerta jo nousee ? Niimpä tartuin Jalluun, otin ison kulauksen ja aloin tanssimaan. 



:DDDD


No nyt sitten vielä koulutus juttuja ! Mä hain kevään yhteishaussa Omniaan tarjoiliaksi sekä matkailualalle. Sain kutsun pääsykokeeseen, kävin siellä, mutta mut hylättiin. Pisteet riittivät kyllä, mutta kaksi ihmistä menivät mun edelle. No, elin tietenkin toivossa, että kaksi peruuttaisivat paikkansa, mutta niin ei käynyt. Tänään päätin sitten tehdä täydennyshaun. Lukioita..... enemmän kuin tiesin niitä Suomessa edes olevan ! Löysin yhden amiksen. Turusta..... Okei, olen ennakkoluuloinen persettä kohtaan. Olenhan sentään synnynnäinen stadilainen ^^ No, anyway, nyt Turku on realistinen ajatus, sillä asunhan mä nyt Ahvenanmaalla, niin viikonloppuna on helppo tulla kotiin. Muistatte kyllä varmasti, että olen aina höpöttänyt, kuinka haen lähihoitajaksi tai matkailuun ? Päätin kerrankin tehdä sen, mistä olen aina elämässäni haaveillut: laitoin haun talonrakentajaksi ! Kyllä, luitte oikein. Mä olen aina halunnut raksalle, mutta en ole uskaltanut toteuttaa haavettani työskennellä rakennusten parissa, kirkkaankeltaiset työvaatteet päällä. Olenhan mä tietenkin tyttö, ja saan sukupuolipisteet myös, joka voi lisätä varmuutta pääsystäni alalle. Mutta ei tässä voi muuta kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta :)

Fredag !

Jee jee, vihdoin viikonloppu ja kavereillaki alkaa vapaa ! Viel ne ahertaa tuolla pari tuntia, ja sit korkki auki :) Tänää ois suunnitelmis lähtee Brändön baariin kuuntelemaan jotain bändiä, joka soittaa cover musiikkia. Viime viikonloppuna siellä esiinty TMMB (Too Much Monkey Business) ja he soittivat ainaki tosi hyviä biisejä ! 

Mä oon koko päivän pyöriny himassa ympyrää, kun ei ole oikein mitään tekemistä. Kämppäkin on niin siisti ettei ole edes mitään siivottavaa ! Pitää varmaan alkaa valitsemaan vaatteita iltaa varten. Onneksi on kesä niin on helpompi valita vaatteita, kun ei tarvitse miettiä tuleeko kylmä ja mikä takki sopii mekon kanssa yms. Helpottaa huomattavasti elämää :)

Eilen me oltiin veneilemässä ! Oli aivan sairaan mahtava reissu ! Ja mikä onkaan kauniinpaa kuin auringon lasku merellä... Ahh <3


No, ei tässä muuten mitään ihmeellistä ole. Kesä flunssassa, hirvee yskä, mut kyl tää tästä. Tässä vielä pari kuvaa eiliseltä.

"Få ja en puss ? ;)"

"Få ja en cigg ?"



Uus koti, uus alku

Hejssan ! Ja terkkuja täältä Ahvenanmaalta :) Tää uus koti on ihana, ja täs on iso ja valoisa keittiö ! Oikeastaan koko asunto on mukavan tilava ja valoisa. Tavarat etsivät vielä paikkaansa, joten sisustus ei ole nyt mitä parhain. Valitettavasti en viitti vielä lisätä kuvia talostamme, koska tää on vielä nin keskeneräinen ja sekava.


Tän kuvan nappasin maanantai iltana, kun olimme veljeni kanssa kiertelemässä saarta auton kanssa. Ja kuten näette, maisemat täällä ovat aivan mahtavat ! Mutta tuolla samaisella reissulla kohtasimme kolme jotain suurta ja pelottavaa eläintä nimittäin tälläisiä:


Olin aivan paniikissa ja halusin juosta takas autoon turvaan. En ole ikinä aikaisemmin nähnyt hirveä noin läheltä ! Ja niitä näkee täällä joka päivä. No mutta, voisin kyllä sanoa, että vielä on koko ajan "koti ikävä", vaikka kotonahan mä olen koko ajan, mutta tämä ei vain vielä oikein tunnu kodilta. Mun sydän on vielä Kauniaisissa, vanhassa asunnossamme. Ja siis, onhan tämä nyt aivan erilainen paikka asua kun koko elämän oikeestaan asunut pk-seudulla. Silti en kaipaa sinne. Ainakaan vielä. Kavereita tulee ikävä, se on aivan varma. Mutta itse Helsinkiä, ei todellakaan. Täällä on paljon parempi. :)


Ruotsia tulee taas puhuttua päivittäin, koska oikeastaan kukaan nuorista ei puhu suomea. Pari kaveriani ymmärtää vähän suomea, mutta ei osaa puhu ollenkaan. Nopeastihan tuo ruotsinkieli on palautunut mieleeni, sekä sanavarasto on laajentunut viikossa aivan valtavasti. Nautin täällä olosta, saaristosta ja ihmisistä. En voi muuta kun kehua koko paikkaa. I'm lovin' it !