Mulla taitaa olla suhun pieni pakkomielle

WOOOOOOOOOOHOOOOOOOOO ! Miksi ihmeessä kaikista maailman asioista, aina tekstarit saa mut onnelliseksi ?! No, anyway, parempi se kun ei mitään. Mutta tällästä tuli sitte tänään:

"Hei! Olet hakenut yhteyishaussa hotelli-, rav- ja catering-alan er koulutukseen.
Hyväksytkö varasijapaikan? Varasijapaikka umpeutuu tänään 16.6.12 klo 14.00.
Ystävällisin terveisin Blaa Blaa Omnian ammattiopisto"

TOTTAKAI MÄ HYVÄKSYN ! Mut onko tää oikeesti mahdollista, että mä pääsen sinne jollain hemmetin varasijalla, alalle joka on suosittu ?! Joku ihminen on tainnut todella menettää uskon itseensä ja/tai elämäänsä luopuessaan opiskelupaikastaan. Ainoa asia mikä mua tässä nyt eniten huolestuttaa on se, että mulla ei ole asuntoa Espoossa. Ja mulla ei ole kuin neljä viikkoa aikaa hankkia sellainen. Shit !
Nyt mulla sitten vasta stressi onkin. Sekin myös huolestuttaa mua, että sydämeni huutaa hoosiannaa ja itkee verta jo pelkästä ajatuksesta, että täytyisi muuttaa pk-seudulle. Joten niinpä ajattelin ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan, ja keskustella voisinko suorittaa opinnot etäopiskeluna. Se olisi minulle paras vaihtoehto tällä hetkellä. 


Haluatteko kuulla lisää hyviä uutisia ? No tietty te haluutte ! Nimittäin, työhön liittyviä asioita. HETI kun mulle ilmoitettiin pääsystäni kouluun, muhun otettiin yhteyttä yhdestä ravintolasta, johon olen ilmoittanut halukkuuteni työskennellä siellä, sekä sain vihiä, että mulla saattaisi olla mahdollisuus vielä päästä kokeilemaan laivatyötä. Se ei ole kuitenkaan varmaa, sillä mitään ei ole vielä firmalta kuulunut. Joten en siis itse ole hypännyt ilmaan ja iloinnut asiasta. Vasta sitten kun kuulen hotelliosaston pomon äänen, uskon asian olevan todella tapahtumassa. 

Sitten festareilta kuulumisia :) Me oltiin siis tosiaan viime viikonloppu (13.-15.7) Jurmossa, Island in the Sun-festareilla. Ne oli sellaiset Indie-tyyliset, paljon hipstereitä ja hippityylisiä ihmisiä. Musiikki ei tosiaan ollut mieleistäni, mutta nautin enemmän ihmisten seurasta ja tunnelmasta, joka siellä oli. Jurmo ei ole kaukana, 10min lauttamatkan päässä täältä meidän lähisatamasta Åvasta. Jos mantereelta päin tulee, eli Kustavista, on lauttaan helppo vaihtaa suoraan Viggenistä, sillä ne ovat samaan aikaan satamassa, ja kulku lauttoihin on vierekkäin. Kävellen lauttamatkat ei maksa mitään, autopaikka maksaa muutaman euron, jos ei omista saaristolaiskorttia. 









Meillä oli todella hauskaa koko viikonloppu, vaikka lauantai iltana satoi vettä hetkellisesti kaatamalla. Juoksimme kaverimme telttaan sateensuojaan, ettei tule illalla kylmä märissä vaatteissa. Osa meistä tuli festareille veneellä, yksi asuntoautolla ja loput lautalla. Asuntoauto oli IHAN täynnä porukkaa festareiden ajan, kävin välillä vain toteamassa siellä, että ne pistävät kohta koko auton remonttiin. Vene oli täynnä mulle tuntemattomia ihmisiä, joten en voinut mennä sinnekkään. Ravasin ympäri festarialuetta, aina kun hävitin kaverini jonnekkin. Siellä tapahtui ekana iltana jotain sellaista, minkä muistan koko lopun elämääni, mutta josta en voi mainita. Se lannisti tunnelmaa, joten join sitten lauantaina aivan liikaa vain unohtaakseni tapahtuneen. Oli mulla silti hauskaa, koska ystävät piristivät läsnäolollaan niin paljon mua koko viikonlopun :)

Mutta nyt, mä lähen kauppaan, ennen kuin se menee kiinni. Mukavaa päivän jatkoa teille kaikille ihanille lukijoilleni ! <3 Pitäkää jumala mielessä ja housut alhaalla, eiku miten se meni ?

Let's do it !

Knull Vagn

Fan det va fint natten ! Asuntoauto alkaa vihdoin olemaan kunnossa, ja päästiin tänään korkkaamaan tasoittavat hyvissä "tupari" tunnelmissa :) Yhtään kuvaa ei kyllä valitettavasti satu illasta olemaan (ja ehkä ihan hyvä niin). Himaan ku tulin ja katoin peiliin niin en voinut muuta ajatella kuin, että "voi kristus" ! Samoilla silmillä mennään vieläkin, kohta varmaan vois mennä nukkumaan.


Sataa, sataa ropisee.... Siks en jaksanu lähtee Maarianhaminaa. En mä sinne sateeseen jaksa lähtee. Parempi vaan pysytellä täällä, niin voi käpertyä sohvan nurkkaan ja avata television. Sade ei vaan sovi kesään. Ei mun mielestä. Se saa mut masentuneeksi. :(

Mutta nyt ajattelin, että voisin näyttää muutaman kuvan tästä meidän asunnosta, joka tosin on vielä keskeneräinen, joten älkää pahastuko surkeasta, tyylittömästä sisustuksesta :o

Keittiö

Olohuone

Eteinen

Maisema takapihalta
Mut joo, ei täs sen enempää. Palaillaan myöhemmin :)

Let's do it !

Stay awesome !


1. Olen väsynyt, mut en jaksa nukkua
2. Tänään on ollut asiarikas päivä
3. En vieläkään kaipaa Helsinkiin

Iloinen uutinen on se, että loma alkaa huomenna. Toinen iloinen uutinen on se, että raskaustestin tulos oli negatiivinen. Pienet sille *tuuletus* ! En siis todellakaan ajatellut olevani raskaana, mutta jotkut pojat haluavat varmistaa asian. Mulle se oli ihan okei, kusen joka tapauksessa päivittäin niin ei kai siitä haittaa ole välillä ottaa puikko mukaan ?


Huono uutinen on se että, tänne on luvattu vesisadetta koko loppu viikoksi :( Ei noi helteet kauaa jaksanu meitä ilahduttaa. Ensin talvi on myöhässä, ja sitten kesä ei näytä tulevan ollenkaan. Mä kun luulin että se ilmastonmuutos lämmittää, olin kai väärässä. Island on the Sun-festivaali on nyt tänä viikonloppuna Jurmossa, vesisateessa. Olen jotenkin niin innostunut koko reissusta sinne... Toivottavasti hyvä seura lämmittää (ja viina). :)


Olen ylpeä itsestäni. Olen erittäin tyytyväinen itseeni. Rakastan kurvejani, hiuksiani, luonnettani, hymyäni, vihreitä silmiäni. En vain pidä siitä, että valehtelen vihaavani niitä. Vaikka, itsevarmuus tekee kauniimman, ja se näkyy päälle päin. Kukaan ei koskaan hauku itseään ääneen, ellei kaipaa kehuja. Joskus teen niin itsekkin, koska haluan vain jonkun sanovan, edes välillä minun olevan kaunis. Varmistan vain, ettei peilini ole mennyt rikki, tai ettei näössäni ole mitään vikaa. Onko se väärin ?


Tuntuu itseasiassa aika hyvältä tajuta, etten ole pitkään aikaan saanut kritiikkiä. En myöskään kyllä käyttäydy niin, että tahtoisin kuulla muiden mielipiteen. Ja muutenkin, ei muiden sanat muuta mua millään tavalla. Ei musta tuu yhtään sen kauniimpi, mitä enemmän mua rumaks kutsuu. Enkä laihdu yhtäkkiä 5kg, jos mulla on pari kiloa tullut liikaa. Mun mielestä on paljon tärkeämpää viihtyä itse omassa vartalossa, kuin niin, että muita miellyttää sun vartalo. Miksi ihmeessä sen pitäisi olla muiden mieleen, kun eiväthän he kerta edes elä siinä... Naurettavaa, mutta silti niin totta. 



Let's do it !

Parasta kannattaa aina toivoa

MÄ OLEN NIIN ONNELLINEN TÄLLÄ HETKELLÄ, ETTÄ EN VOI SITÄ SANOIN KUVAILLA ! Siis mahtava fiilis ! Mä sain tänään niin mahtavan tekstarin, joka pelasti mun päivän ! Mä kiljuin ääneen yksin täällä kotona, kunnes juoksin tonne pihalle ja huusin mun kavereille, mitä viestissä luki ! Pojat vaan nauroivat mulle, ja sanoivat, että on ihana nähdä mut niin onnellisena pitkästä aikaa. En edes muista milloin viimeksi olisin saanut tuollaisen kohtauksen. En tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa. Olin onnesta aivan sekaisin. Nyt mä yritän pitää tän elämän tasapainoisena. Ainakin jotenkin.


En olisi uskonut löytäväni onnea täältä. Ajattelin aina, etten ikinä voisi olla onnellinen missään muualla kuin Helsingissä. Nyt olen tajunnut, etten ole missään muualla ollut niin onnelinen kuin olen täällä. En edes tiennyt, että tämä on sitä mitä elämältäni haluan. Olen löytänyt itseni, sekä paikkani maailmassa. Se on täällä saaristossa, rauhallisessa paikassa, josta puuttuu kaupungin hälinä. Vain merituuli puhaltaa, heiluttaa puiden oksia, avarat pellot, punaiset kadut, pienet puutalot ja eläinten ääni, joka kantautuu kaukaa metsästä. Pelkäsin ilmeisesti kohdata sen, mitä tosissani haluan. Olen ottanut uuden askeleen elämässäni: muutin sinne, missä olen onnellinen, hain alalle, jota todella haluan opiskella. Toteutan unelmiani. Vielä puuttuu se ihana mies, joka ajelee traktorilla tehden töitä, jolle voin kokata joka päivä illallisen, kenen viereen nukahtaa pitkän päivän jälkeen. Se ei tosin taida olla kaukana... :)


Tuntuu mahtavalta kulkea pää pilvissä, jalat maanpinnan yläpuolella. Hymyilen koko ajan, voin kerrenkin vastata rehellisesti kysymykseen mitä kuuluu, että "hyvää". Ja uskon, että ihmiset kuulevat sen äänestäni, että todella tarkoitan sitä. Kaikkien näiden vaikeiden vuosien jälkeen, kyynelten, vihan, sekä katkeruuden jälkeen, on vapauttavaa olla onnellinen. Taakka harteiltani on lähtenyt. Olo on kevyt, mikään ei paina mieltä, enkä edes osaa ajatella ikäviä asioita. En edes osaisi mainita yhtä, jos minulta kysyttäisiin. Vastaisin vain, että en tiedä. Kaikki on vain hyvin nyt. Tekisi mieli halata kaikkia, ihan kuin rakastaisin kaikkia, kaikkea ! Älkää koskaan luopuko unelmistanne, teidän pitää vain avata sydämenne, ja kohdata unelmanne. Älä unelmoi elämääsi, vaan elä unelmaasi. 


Syypää sun hymyyn


Love is in the air.....NOT ! Nyt mä kerron teille sellaisen faktan, että kaikki miehet on samanlaisia niin kauan, ku he eivät ole rakastuneita. En ole katkera, ennemminkin pettynyt. Tietyllä tavalla odotin mieheltä enemmän, kuin paskaa niskaan. Nyt olen oppinut, etten odota miehiltä enään mitään. Olen silti onnellinen, tavallaan. Vastahan mä erosin, enkä ole vielä käynyt sitä eroa päässäni läpi, joten ei vielä tässä vaiheessa kukaan muu voi satuttaa mua, paitsi hän. Siis mies, kenestä erosin.

Vaikka täällä Ahvenanmaalla on paljon aikaa kirjoittaa, täällä on myös paljon mistä kirjoittaa. Eli periaatteessa blogini alkaa taas heräämään henkiin. Kirjoittaminen tosiaan jäi multa keväällä, koska elämäni oli niin pitkäveteistä, tapahtuma köyhää sontaa, johon sisältyi pelkkää on-off-parisuhdetta. Toisin sanoen, asioita, jotka ei ketään kiinnosta. Miksi siis turhaan vaivaan aikaani kirjoittamalla niistä blogiini, jos kukaan ei lue niitä ? Tavallaanhan teen tätä blogia myös muiden vuoksi, enkä vain oman terapian takia. Ajattelin, ettei kukaan jaksa lukea sellaista blogia, joka on masentava, ja jossa on vain ikäviä asioita. Itse ainakin luen sellaisia blogeja, jotka saavat mut nauramaan. 


Yksinkertainen kuva, mikä biisi soi päässäni kun katson tätä kuvaa ? What we're gonna do with the drunken sailer.... Early in the morning ! Kyllä, kello on tosiaan noin 5 aamulla kun tämä kuva on otettu.  Olimme aikaisemmin olleet Kumlinge viisuilla, mutta kun saavuimme takaisin Torsholmaan, Munkvikin satamaan, muut kaverimme, jotka eivät jaksaneet lähteä Kumlingeen, olivat meitä vastassa Marialla (veneen nimi). Musiikki pauhasi, bisse pullot kilisivät ja laulu raikasi (epämääräinen humalainen örinä). Olin väsynyt, mutta mietin hetken: mitä ihmettä mä rupeen nukkumaan, kun aurinkokin kerta jo nousee ? Niimpä tartuin Jalluun, otin ison kulauksen ja aloin tanssimaan. 



:DDDD


No nyt sitten vielä koulutus juttuja ! Mä hain kevään yhteishaussa Omniaan tarjoiliaksi sekä matkailualalle. Sain kutsun pääsykokeeseen, kävin siellä, mutta mut hylättiin. Pisteet riittivät kyllä, mutta kaksi ihmistä menivät mun edelle. No, elin tietenkin toivossa, että kaksi peruuttaisivat paikkansa, mutta niin ei käynyt. Tänään päätin sitten tehdä täydennyshaun. Lukioita..... enemmän kuin tiesin niitä Suomessa edes olevan ! Löysin yhden amiksen. Turusta..... Okei, olen ennakkoluuloinen persettä kohtaan. Olenhan sentään synnynnäinen stadilainen ^^ No, anyway, nyt Turku on realistinen ajatus, sillä asunhan mä nyt Ahvenanmaalla, niin viikonloppuna on helppo tulla kotiin. Muistatte kyllä varmasti, että olen aina höpöttänyt, kuinka haen lähihoitajaksi tai matkailuun ? Päätin kerrankin tehdä sen, mistä olen aina elämässäni haaveillut: laitoin haun talonrakentajaksi ! Kyllä, luitte oikein. Mä olen aina halunnut raksalle, mutta en ole uskaltanut toteuttaa haavettani työskennellä rakennusten parissa, kirkkaankeltaiset työvaatteet päällä. Olenhan mä tietenkin tyttö, ja saan sukupuolipisteet myös, joka voi lisätä varmuutta pääsystäni alalle. Mutta ei tässä voi muuta kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta :)

Fredag !

Jee jee, vihdoin viikonloppu ja kavereillaki alkaa vapaa ! Viel ne ahertaa tuolla pari tuntia, ja sit korkki auki :) Tänää ois suunnitelmis lähtee Brändön baariin kuuntelemaan jotain bändiä, joka soittaa cover musiikkia. Viime viikonloppuna siellä esiinty TMMB (Too Much Monkey Business) ja he soittivat ainaki tosi hyviä biisejä ! 

Mä oon koko päivän pyöriny himassa ympyrää, kun ei ole oikein mitään tekemistä. Kämppäkin on niin siisti ettei ole edes mitään siivottavaa ! Pitää varmaan alkaa valitsemaan vaatteita iltaa varten. Onneksi on kesä niin on helpompi valita vaatteita, kun ei tarvitse miettiä tuleeko kylmä ja mikä takki sopii mekon kanssa yms. Helpottaa huomattavasti elämää :)

Eilen me oltiin veneilemässä ! Oli aivan sairaan mahtava reissu ! Ja mikä onkaan kauniinpaa kuin auringon lasku merellä... Ahh <3


No, ei tässä muuten mitään ihmeellistä ole. Kesä flunssassa, hirvee yskä, mut kyl tää tästä. Tässä vielä pari kuvaa eiliseltä.

"Få ja en puss ? ;)"

"Få ja en cigg ?"



Uus koti, uus alku

Hejssan ! Ja terkkuja täältä Ahvenanmaalta :) Tää uus koti on ihana, ja täs on iso ja valoisa keittiö ! Oikeastaan koko asunto on mukavan tilava ja valoisa. Tavarat etsivät vielä paikkaansa, joten sisustus ei ole nyt mitä parhain. Valitettavasti en viitti vielä lisätä kuvia talostamme, koska tää on vielä nin keskeneräinen ja sekava.


Tän kuvan nappasin maanantai iltana, kun olimme veljeni kanssa kiertelemässä saarta auton kanssa. Ja kuten näette, maisemat täällä ovat aivan mahtavat ! Mutta tuolla samaisella reissulla kohtasimme kolme jotain suurta ja pelottavaa eläintä nimittäin tälläisiä:


Olin aivan paniikissa ja halusin juosta takas autoon turvaan. En ole ikinä aikaisemmin nähnyt hirveä noin läheltä ! Ja niitä näkee täällä joka päivä. No mutta, voisin kyllä sanoa, että vielä on koko ajan "koti ikävä", vaikka kotonahan mä olen koko ajan, mutta tämä ei vain vielä oikein tunnu kodilta. Mun sydän on vielä Kauniaisissa, vanhassa asunnossamme. Ja siis, onhan tämä nyt aivan erilainen paikka asua kun koko elämän oikeestaan asunut pk-seudulla. Silti en kaipaa sinne. Ainakaan vielä. Kavereita tulee ikävä, se on aivan varma. Mutta itse Helsinkiä, ei todellakaan. Täällä on paljon parempi. :)


Ruotsia tulee taas puhuttua päivittäin, koska oikeastaan kukaan nuorista ei puhu suomea. Pari kaveriani ymmärtää vähän suomea, mutta ei osaa puhu ollenkaan. Nopeastihan tuo ruotsinkieli on palautunut mieleeni, sekä sanavarasto on laajentunut viikossa aivan valtavasti. Nautin täällä olosta, saaristosta ja ihmisistä. En voi muuta kun kehua koko paikkaa. I'm lovin' it !


Luonnollisesti poissa

Kirjoittaminen on vähän jäänyt multa. En enää luota melkein kenenkään ihmiseen, joten olen joutunut punnitsemaan asioita pitkään. Mistä tiedän kuka on oikea ystävä ja kuka vain esittää ? Tuntuu siltä, että kirjoitan blogiini liian henk. koht. asioita. Kuuluko kaikken tosiaan tietää niin paljon elämästäni ja tuntemuksistani mistä olen blogissani kirjoittanut ?

Kevät/kesä on ollut todella raastavaa aikaa. Perheeni muutti Ahvenanmaalle, enkä millään haluaisi muuttaa sinne heidän kanssaan asumaan. Menin tyhmänä rakastumaan poikaan, joka tekee mulle vain pelkkää paskaa. En tietenkään väitä, että olisin hänen kanssaan siksi, että saisin asua stadissa, vaan koska rakastan häntä. Myönnän, että olen itsekkin tehnyt virheitä. Mutta pitääkö jokainen toisen virhe kostaa ? Mielestäni ei.

Jotenkin tuntuu että tämä kaikki aikuistuminen, itsenäisyys yms. tuli liian nopeasti. Olen elänyt miten sattuu, ajattelematta tulevaisuutta, ja nyt kun kaikki iskee vasten kasvoja, tajuan mitä olen missannut elämässäni. Minä, jääräpää en kuunnellut muiden neuvoja, vaan ajattelin vain mielessäni, että "kyllä mä pärjään". Olen tajunnut, että en pärjää. On paljon asioita, joita mun täytyy vielä opetella. Kukaan ei vain ole enään vastuussa musta, paitsi minä itse. Yritän tehdä päätökset sydämen mukaan, mutta ehkä sydämeni on tyhmä, ja ohjaa mut väärään suntaan. Mistä sitä tietää ?

18 Birthdaydress

KRIISI ! Synttärit lähenee päivä päivältä, enkä tiedä millaisen mekon ostan. Ja entäs sitten kengät ? Pitäiskö laittaa erikseen avokorkkarit baarissa jalkaan, vai tallustaa siellä talvisaappaissa ?! Entä mihin menen, kenen kanssa, milloin ? En pidä tästä. Miksei joku muu voi suunnitella synttäreitäni -,-

Noniin, tässä olisi ainakin tällä hetkellä ehdoton mekkosuosikkini Vilalta.

VILA €49,95
Ja tohon mustat avokorkkarit, joissa on 10cm piikkikorko TOIMII ! Ei, mä en kaatuile humalassa, enkä hoipertele. Joten, kyllä, voin laittaa piikkarit jalkaan ihan hyvillä mielin. Ongelmahan tässä on vain se, että suostuuko vanhempani maksamaan tämän ihanan mekon synttäreitäni varten :o Toivotaan, täytänhän mä vain kerran 18 ;)

Sitten muuta iloista kerrottavaa ! Mä sain tosiaan sen työpaikan Viking Linelta. Eilen aamupäivällä kävin keuhkokuvauksessa ja merimieslääkärissä, ja nyt mulla on laukussa terveystodistus, jonka avulla pääsen aloittamaan työt vaikka heti ! Mun pomo lupas ottaa muhun pian yhteyttä, ja ilmoittaa työni alkamisajankohdan. Se saattaa olla jo heti ensiviikon alussa !! Voisiko paremmin mennä: poikaystävä, työpaikka ja kesä tulossa ? No ei todellakaan voi ! I love my life now  !


Vihdoin oma läppäri mukana täällä korvessa, niin menee aika nopeammin Oskua odotellessa töistä. Tällä hetkellä täällä paistaa vähän aurinko pilvien välistä ja tuulee aivan sikana. Mutta huomaa ainakin tosta pellolta, että kesä tulee kovaa vauhtia, koska ihan muutaman päivän sisällä on lumet hävinnyt talon ympäriltä. En malta odottaa :) !

Mutta nyt, mä lähden tonne pihalle nauttimaan auringosta. Mukavaa loppu viikkoa !


TJ 8



Tänään jäljellä 8 aamua ! En voi uskoa tätä todeksi. Aika menee niin nopeasti... Vastahan mä täytin 15, ja sain synttärilahjaksi maailman makeimmat lenkkarit (tai siis sillon ne oli makeet). Nyt mun pitäis alkaa ottamaan vastuu itestäni, ja huolehtia kaiken maailman muista "aikuisten asioista". Apua ! Mut ennen ku murehdin tollaisia, pidän niiiin kovat pirskeet ettei ole murehtimista huomisesta ! :)


Aika meni ohi silmien, en saanut sitä kiinni vaik kuinka kurotella yritin.

Kesä 2007
Kesä 2008
Kesä 2009
Syksy 2009
Talvi 2010
No, onhan sitä tullut muututtua ! Mutta eipä se mua oo haitannu ! Nyt mä lähden takas tonne landelle, palaillaan taas ! Heippa, ja erittäin railakasta viikonloppua kaikille  

Late Goodbye

I miss u, I love u, I wanna hear ur voice once again, I wanna hug u, I wanna laugh with u...


I miss u, I miss u so bad... I don't forget u, oh it's so sad...
I hope u can hear me, I remember it clearly
The day u slipped away was the day I found it won't be the same


Lähden ulos. Kävelen, kävelen vaikka jalkoihin särkee. Mikään ei satu niin paljon kuin ajatus siitä, ettet ole enään täällä. Oletko paremmassa paikassa vai onko siellä epämukava olla ? Tuletko jouluna käymään, jos säästän ruokaa sinullekkin ? Ikävä on suuri. Etsin vaihtoehtoja, mutta turhaan. Tiedän ettei mikään tuo sinua takaisin. Anteeksi kaikesta. Me kaikki rakastetaan ja kaivataan sua koko sydämestä 

Aprillia !

Palmusunnuntai. En ole uskaltanut avata ovea, koska virpojat ovat liikkeellä. En ole koskaan varautunut niiden loruihin, oksiin enkä myöskään mihinkään muuhun. Vaikka itse lapsena pukeuduin noidaksi, koristelin oksat ja kiersin ympäri naapurustoa virpomassa. Meidän pihan lapset ovat rullaluistelevia noitia. Naapurin kersat säikähti kun menin avaamaan oven "vahingossa" kertoakseni ettei mulla ole antaa heille mitään muuta kuin korppuja ja näkkäriä. Noidat teki täyskäännöksen nähdessään mut, joten pääsin yllättävän helpolla.


Tarkoittaako 1.4 nyt sitä, että on kevään ensimmäinen päivä ? Eli voin ottaa Converset ja aurinkolasit käyttöön ? Mutta tunnelman pilaa sääennusteet siitä, että alkuviikosta tulisi lunta. Nyt lämpömittari on nollassa, eikä taida tuo aurinkokaan lämmittää edes sen vertaa, että voisin luopua paksusta vaatekerrasta. Mikä tosin harmittaa, koska muistan ikuisesti maaliskuun 2005, kun oli niin lämmin, että menin luokkalaiseni synttäreille pelkässä hupparissa ja farkuissa. Miksei nyt voisi olla samanlainen kevät ? Yhtä lämmin ja aurinkoinen kuin silloin lapsuudessani... Olisin todella tyytyväinen, jos sääennusteet olisivat väärässä, eikä lunta tulisikaan ollenkaan enään. 


Pyykkipäivä, tämä kamala jokavuotinen talvivaatteiden pesu alkaa. Sekä osittain myös kesävaatteiden, sillä 31.5 tämän asunnon on oltava tyhjä tavaroista ja muutto Ahvenanmaalle on suoritettava. Vihaan pakkaamista. Liikaa tavaroita ja vaatteita, jotka pitäisi kuljettaa lautoilla ja autolla toiseen maakuntaan. Ahdistaa jo pelkkä ajatus. Vihaan muuttamista. Oikeasti.

Kelasin elämää taaksepäin, mut nauha jumittu


Eiliset tapahtumat pisti mut miettimään menneisyyttä taas ihan urakalla. Aikoja, jolloin olin onnellinen. Jolloin mikään ei saanut mua masentumaan. Kuljin leuka pystyssä, enkä kompastellut virheisiini. Otin vastaan sen mikä mulle suotiin, enkä pakoillut todellisuutta. Silti, tänään on erittäin hyvä päivä ! Olen tosi hyvällä tuulella, enkä millään malttaisi istua himassa yksin. Tarvitsen nyt säpinää ! Faija sanoo aina että mulla on levoton sielu, mutta se ei ole totta. Tahdon nyt vain nauttia elämästäni, kun se on mahdollista. Vihdoinkin voin kulkea elämäni polkua siihen suuntan mihin haluan, eikä kukaan ole estämässä mua. Jostain kumman syystä hän ei vain anna mulle mahdollisuutta siihen. Koko ajan tenttaamassa missä olen, mitä teen ja kenen kanssa. Hänelle on myös jokin ihmeen pakkomielle siihen, että mun pitäisi aina olla himassa. En todellakaan tiedä miksi. En ole edes joutunut ongelmiin pitkään aikaan, vaikka olenkin pyörinyt vaikka missä, ja nähnyt kaikenlaista. Jospa hän pian tajuaisi, että olen kasvanut vastuulliseksi nuoreksi, enkä ole mikään hulttio, joka menee virran mukana. Mulla on päämäärä, vihdoin.


Mä löysin mun koneelta maailman ihanimman kuvan ! Kuva on vuodelta 2007, ja siinä on mun elämäni kaksi rakkainta ystävää. Hanitsu ja Tuuli (eli T). Tosin Hanitsun mutsi kielsi sitä pyörimästä meidän kanssa, emmekä ole sen jälkeen kuulleet hänestä lähes ollenkaan. Paitsi että kän on kihloissa ja hänellä on lapsi. Olisi ihana päästä palaamaan tohon päivään, elää se kerran uudestaan :)